Tunnollisuus, impulsiivisuus ja kielellinen älykkyys. Kaikilla näillä piirteillä on yhteys työturvalliseen käyttäytymiseen. Mutta millainen yhteys – tämä selvisi Psycon Oy:n, Metsä Groupin ja Tampereen Ratikan yhteistyössä toteuttamassa, vuoden mittaisessa tutkimusprojektissa.
Työsuojelurahastolta rahoituksensa saaneen tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, voidaanko psykologisilla testeillä ennustaa turvallista työkäyttäytymistä, ja jos voidaan, mitkä piirteet sitä parhaiten ennustavat. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla sitä, kuinka turvallisesti Metsä Groupille ja Tampereen Ratikkaan palkatut henkilöt käyttäytyvät ja miten hyvin heidän työturvallisuuttaan oli pystytty Psyconin henkilöarvioinnissa ennustamaan.
Metsä Groupilta tutkittavina oli tuotannon työntekijöitä, Tampereen Ratikalta taas raitiovaununkuljettajia. Tutkimuksessa organisaatioilta kerättiin seurantadataa, jota verrattiin ennen henkilön rekrytointipäätöstä tehdyn henkilöarvioinnin tuloksiin.
Yllättävä yhteys kielelliseen älykkyyteen
Tutkimuksessa tunnistettiin työturvallista käyttäytymistä lisääviä sekä sitä vähentäviä piirteitä. Tunnollisuus oli yksi työturvallisuutta lisäävistä piirteistä. Sen sijaan narsististen piirteiden, impulsiivisuuden ja luovan tarpeen havaittiin heikentävän henkilön työturvallisuutta. Mitä enemmän näitä piirteitä henkilöllä oli, sitä enemmän hän teki virheitä ja käyttäytyi vähemmän turvallisesti.
Yllättävin löytö liittyi kuitenkin kielelliseen älykkyyteen. Yhteys ei ollut suora, kielellinen älykkyys ei siis itsessään lisännyt henkilön turvallista tai epäturvallista käyttäytymistä. Se kuitenkin korosti muiden piirteiden vaikutusta.
Näin ollen kielellisesti älykkäimmät ja tunnollisimmat olivat kaikkein turvallisimpia työntekijöitä. Ja vastaavasti kielellisesti älykkäimmät ja impulsiivisimmat olivat vähiten turvallisia henkilöitä. Eli kielellinen älykkyys näytti voimistavan niitä yhteyksiä, joita persoonallisuuden ja turvallisen toiminnan välillä jo valmiiksi oli.
Tutkimusprojektia johtanut Psyconin tutkimusjohtaja Mikael Nederström näkee tutkimustulokset tärkeänä askeleena ihmisten työturvallisuuden ymmärtämisessä. ”Tutkimusten mukaan jopa 60–80 % onnettomuuksista johtuu ihmislähtöisistä virheistä. Me voimme parantaa työvälineitä, järjestelmiä ja laitteita, mutta ihmisen roolia työturvallisuuden osatekijänä ei saa unohtaa. Turvallisuuskriittisiin tehtäviin, oli kyse sitten teollisuudesta, rakentamisesta, terveydenhuollosta tai kyberturvallisuudesta, tulisi palkata ensisijaisesti henkilöitä, joilla on parhaat edellytykset työturvalliseen käyttäytymiseen.”