Onnistuneen rekrytoinnin kannalta motivaatio on ensisijaisen tärkeä tekijä, mutta samalla se on juuri se tekijä joka jää työhakemuksesta helposti pimentoon.

Mistä sinä työssäsi innostut? Mitkä asiat saavat tai saisivat sinut lähtemään aamuisin hymy huulilla töihin? Onko sinulle tärkeää tekemäsi työn yhteiskunnallinen merkitys? Ammatillisen kehittymisen mahdollisuus? Kivat kollegat? Mitä tahansa tekijöitä listaasi kuuluukaan, on niitä erityisen tärkeää miettiä työtä hakiessasi.

Rekrytointiprosessissa tavoitteena on selvittää kolme tekijää: motivaatio, osaaminen ja yhteensopivuus. Kaikki kolme tekijää ovat tärkeitä, ja parhaimmillaan kompromisseja ei tarvitse tehdä yhdenkään osalta. Usein kuitenkin jostain täytyy tinkiä, ja tällöin kriittisimmäksi rekrytoinnin onnistumisen näkökulmasta muodostuu motivaatio. Osaamista voi aina kehittää, kunhan oppimiskykyä ja ‑halua eli motivaatiota vain löytyy. 

Osaamista voi aina kehittää, kunhan oppimiskykyä ja ‑halua eli motivaatiota vain löytyy.

Yhteensopivuutta voidaan tarkastella yksilön istumisena organisaatiokulttuuriin ja tiimin dynamiikkaan, sopimisena kaavailtuun rooliin. Yhteensopivuus liittyy niin henkilön omiin ominaisuuksiin kuin yhtä lailla työyhteisön ja tiimin kykyyn hyväksyä ja arvostaa toinen toistensa erilaisuutta ja kiinnostukseen tehdä töitä työviihtyvyyden eteen. Toisin sanoen molemminpuolisen motivaation niin hakijan kuin työyhteisön osalta tulee olla kohdillaan.

Kuinka myydä motivaatiota?

Rekrytointihaastatteluun ovat hakijat pääsääntöisesti valmistautuneet hyvin; nyt on mahdollisuus avata ja näyttää oma innokkuus ja perustella, miksi juuri tämä työ ja juuri tämä organisaatio kiinnostavat, millaisia odotuksia työhön liittyy, miten työ sopii omiin ammatillisiin tavoitteisiin ja mihin suuntaan sen jälkeen ja sen myötä kehittyä. Koska motivaatio kuitenkin on pitkäjänteisen työssä viihtymisen ja sitoutumisen tärkein edellytys, me rekrytoijat ja esimiehet haluaisimme päästä siitä kärryille jo hakemusta lukiessamme. Suurin epäselvyys ja tietovaje hakemuksissa liittyykin motivaatioon – hurjan usein sitä ei ole avattu lainkaan! CV kertoo osaamisestasi ja taustoistasi, joten älä turhaan käytä hakemuskirjettä niiden toistamiseen vaan hyödynnä se mahdollisuutena vakuuttaa toinen osapuoli siitä, että sinut kannattaa kutsua haastatteluun.

Kun näkee kerran kunnolla vaivaa ja pohtii omia motivaatiotekijöitään, ollaan jo pitkällä.

Ymmärrän hyvin hakijan tuskan, kun hakemuksia joutuu lähettämään kymmeniä, jopa satoja. Kuinka ihmeessä pystyä räätälöimään jokaiseen osuva hakemuskirje, vakuuttaa ja erottua massasta? Työn merkityksellisyyteen, työssä viihtymiseen ja uratoiveisiin liittyvät odotukset eivät kuitenkaan vaihdu tuon tuosta, vaan ne ovat varsin pysyviä motivaatiotekijöitä. Kun näkee kerran kunnolla vaivaa ja pohtii omia motivaatiotekijöitään, ollaan jo pitkällä. Varsinaista hakemusta tehdessä kannattaa tarkastella myös työnantajan näkökulmaa – heille haku on ainutlaatuinen, he hakevat organisaatioon tärkeää puuttuvaa palasta. Miten juuri sinun toiveesi ja tavoitteesi sopivat yhteen heidän tarpeidensa kanssa?

Ekaluokkaansa päättävien lasteni kanssa täytimme heidän itsearviointipapereitaan viime viikolla. Kouluun lähtemisen sujumista arvioitiin mm. motivaation kautta. Uutta termiä lapsille avasin kysymällä ”menetkö mielelläsi kouluun?”. Ja näin yksinkertaistahan se lopulta on. Menetkö mielelläsi töihin? Mitä vaatisi, että tuntisit niin? Massasta voit erottua kertomalla sen meille.