Työelämän murros on osoittanut, että yksilöllisen suorittamisen aikakausi on ollut ohi jo aikoja sitten. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat tämän päivän menestystekijöitä.

Työelämän murros on osoittanut, että yksilöllisen suorittamisen aikakausi on ollut ohi jo aikoja sitten. Monet työntehtävät vaativat kapeaa ja syvällistä osaamista samaan aikaan, kun pitäisi hallita entistä laajempia, jatkuvasti muuttuvia kokonaisuuksia. Ikävä totuus on, että kukaan ei menesty 2000-luvun tietotyön sekametelisopassa yksin – vaikka osa vielä jääräpäisesti yrittääkin. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat tämän päivän menestystekijöitä.

Tiimi on enemmän kuin osiensa summa

Useat viestinnän klassikoiksikin muodostuneet teokset ja tutkimukset (mm. Harris & Sherblom 1999, Hoover 2002, Katzenbach & Smith 1993, LaFasto & Larson 2001) ovat osoittaneet jo hyvä tovi sitten, että tiimi on toimintatavoiltaan tehokkaampi ja tuotteliaampi kuin ryhmä, joka muodostuu joukosta yksilöitä. Tiimin määritelmäksi ei riitä vielä yhteinen työtila tai esimies; tiimin toimintaa määrittävät erityisesti yhteistyö sekä aktiivinen ja avoin vuorovaikutus.  Tässä vaiheessa on olennaista ymmärtää vuorovaikutuksen määritelmä: vuorovaikutus ei nimittäin ole vain tiedottamista ja viestintää niiden perinteisessä merkityksessä, vaan jotakin enemmän. Vuorovaikutus tarkoittaa vähintään kahden ihmisen välistä suhdetta ja toimintaa, jossa osapuolet jakavat ja rakentavat yhteisiä merkityksiä: tietoa, tunteita, kokemuksia, ajatuksia.

Tiimin määritelmäksi ei riitä vielä yhteinen työtila tai esimies; tiimin toimintaa määrittävät erityisesti yhteistyö sekä aktiivinen ja avoin vuorovaikutus.

Aktiivisen ja avoimen vuorovaikutuksen merkitys organisaation toiminnalle on tärkeä ymmärtää. Ilman vuorovaikutusta ei synny tiimiä tai työyhteisöä – ainoastaan hajanainen ryhmittymä työntekijöitä, yksilöitä. Jos organisaatiosta puuttuvat olosuhteet säännölliselle vuorovaikutukselle, työntekijät eivät muodosta yhteisöä, vaan väljän ryhmän, joka koostuu erilaisia asioita arvostavista ja erilaisia tavoitteita vaalivista yksilöistä. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa yksilöt keskittävät energiansa henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa ja organisaation keskeinen fokus hukkuu päämäärien ja toimintatapojen sekamelskaan. Yhteisiä nimittäjiä tällaiselle ryhmälle on hankala löytää, minkä vuoksi ryhmän ja sen toiminnan menestyksekäs johtaminenkin on usein monimutkaista.

Vuorovaikutus sitouttaa

Vuorovaikutuksella on maaginen voima. Se yhdistää ihmisiä. Tiimi ja yhteisö rakentuvat vuorovaikutuksessa; vuorovaikutuksen avulla tutustutaan, opitaan luottamaan, rakennetaan ja ylläpidetään yhteisiä merkityksiä, tavoitteita ja tarinoita.

Viime aikoina on puhuttu paljon työntekijöiden sitoutumisesta. Uskokaa tai älkää, mutta vuorovaikutuksella on sitoutumiseenkin yllättävän vahva vaikutus. Työntekijä voi sitoutua omaan uraansa, työtehtäviinsä, työyhteisöönsä tai organisaatioonsa. Useimmiten ihmiset kuitenkin sitoutuvat tunteisiin ja kokemuksiin voimakkaammin kuin asioihin. Organisaatioon ja työyhteisöön sitoutuminen on vahvemmin tunteisiin ja kokemuksiin perustuvaa, koska tällöin sitoudutaan ihmisiin ja suhteisiin. Ne harvoin koetaan samalla tavalla korvattaviksi kuin työtehtävät.

Toki työntekijän on mahdollista sitoutua työyhteisön lisäksi myös työtehtäviin ja uraan. Tällöin työnantajan merkitys on usein kuitenkin toissijainen; kilpailevassa organisaatiossa voivat odottaa entistä houkuttelevammat tehtävät ja uramahdollisuudet. Lähteminen on helpompaa, kun ei joudu jättämään taakseen mitään korvaamatonta.

Vuorovaikutus välittyy myös ulospäin

Organisaation vahvuus perustuu pidemmällä jänteellä tiedon ja osaamisen vaalimiseen ja kehittämiseen. Osaamisen vaaliminen ja kehittäminen vaatii yhteisön jäsenten välistä yhdessä tekemisen kulttuuria eli jatkuvaa keskinäistä vuorovaikutusta. Ilman vuorovaikutusta tieto ja osaaminen jumiutuvat, eikä kollegojen osaamista osata hyödyntää silloinkaan, kun siihen olisi todellinen tarve. Pahimmillaan osaaminen ja asiakkaat karkaavat turhautuneiden työntekijöiden mukana uusiin työpaikkoihin, kun tietoa ja osaamista ei ole kyetty ajoissa organisaatiotasolla uudistamaan ja jakamaan.

Parhaimmillaan asiakkaille välittyy vuorovaikutteinen, yhteisöllinen, positiivinen, toisia kuunteleva ja arvostava toimintakulttuuri.

Kun työntekijät muodostavat yhteisön, he rakentavat omaa, yhteistä tarinaansa yhdessä tekemisen ja yhteisten tavoitteiden kautta.  Olethan tullut ajatelleeksi, että työyhteisön sisäinen kulttuuri siirtyy työntekijöiden mukana myös asiakkaalle; työntekijät viestivät käytöksellään ja kerronnallaan työpaikan kulttuuria jatkuvasti eteenpäin oman yhteisön lisäksi myös sen ulkopuolella. Parhaimmillaan asiakkaille välittyy vuorovaikutteinen, yhteisöllinen, positiivinen, toisia kuunteleva ja arvostava toimintakulttuuri.

 

Lähteet:

  • Harris, T. E. & Sherblom J. C. 1999. Small Group and Team Communication.
  • Hoover, J. D. 2002. Effective Small Group & Team Communication.
  • Katzenbach, J.R. & Smith, D.K.  1993. The Wisdom of Teams: Creating the High-performance Organization.
  • LaFasto, F., & Larson, C.  2001. When Teams Work Best: 6,000 Team Members and Leaders Tell What It Takes to Succeed.