”Kolkyt vuotta työhistoriaa, kolmesataa hakemusta eikä yhtään haastattelukutsua”

Vastavalmistuneet tuskailevat intoa ja odotusta täynnä ensimmäisen työpaikan löytämistä. Nuoret aikuiset yrittävät sovittaa työelämän ja ruuhkavuosien askelia samaan rytmiin. Keski-ikäistyvät pohtivat omia ammatillisia valintojaan: joku uskaltaa hypätä sivupolulle ja kokeilla jotakin täysin uutta suuntaa. Mutta kun puhutaan työelämästä ja 50+-porukasta, sävy vaihtuu liian usein negatiiviseksi ja puhe kääntyy – ikävä kyllä – helposti työnsaannin haastavuuteen.

Työllistyminen on monen tekijän summa. Useisiin tekijöihin työnhakijan on itse mahdollista vaikuttaa, on taustalla työhistoriaa vuosi tai vuosikymmeniä. Kokosin erityisesti kokeneille asiantuntijoille muutaman vinkin, joilla omaa työllistymistä voi edistää.

Sinut palkataan osaamisesi, ei vuosien tai tittelien perusteella

Olen kuullut lukuisien kokeneempien ammattilaisten kiroavan, ettei kokemusta arvosteta. Haluan yksiselitteisesti kumota tämän väitteen: kysymys ei todellakaan ole siitä, etteikö kokemuksen tuomaa osaamista arvostettaisi.

Kysymys on monesti joko siitä, että työnhakija purkaa kokemuksensa titteleiksi ja vuosiksi; ei osaamiseksi, tiedoiksi ja taidoiksi, jotka työnantajaa kiinnostavat. Jokin aika sitten tohtoriksi valmistunut henkilö kysyi minulta, arvostetaanko tohtoreita työmarkkinoilla. Vastaisin kysymykseen samalla tavalla, oli kysyjän tausta mikä tahansa: työnantajaa eivät kiinnosta tittelit, vaan se, mitä on niiden takana.

Usein kysymys voi olla myös siitä, että työntekijän odotetaan tuovan taloon muutakin pääomaa kuin kovaa substanssia. Työnantajat janoavat osaamisen lisäksi – ja usein jopa sitä enemmän – asennetta, motivaatiota ja persoonaa. Itsestään on työtä hakiessa annettava enemmän kuin ennen, sillä työnantaja haluaa tietää muutakin kuin osaamiseen liittyvät perusfaktat.

Vahva ammatillinen identiteetti on työnhaun perusta

Luotto omaan osaamiseen ja ammatilliseen arvostukseen on työnhaun perusta. Ellet kykene vakuuttamaan itseäsi oman tekemisesi arvosta, et takuulla pysty vakuuttamaan siitä ketään muutakaan.

Sosiaaliset mediat ovat helppoja ja työnantajillekin avoimia väyliä ammatillisen identiteetin näkyväksi tekemiseen, ammatillisen keskustelun käymiseen ja oman alan trendien seuraamiseen.

Toki muitakin keinoja on: työttömänä ammatillista identiteettiä ja osaamista voi ylläpitää esimerkiksi harrastusten, opintojen tai vapaaehtoistyön parissa. Ystäväni tarjosi osaamistaan osa-aikaisesti lasten oikeuksia ajavan järjestön viestintään ollessaan parin kuukauden ajan työtä vailla. Työttömyysjaksonsa ajan hän pysyi vahvasti kiinni työnteossa, ylläpiti ja kehitti osaamistaan ja loi uusia verkostoja. Töitä hakiessaan hän pystyi osoittamaan tulevalle työnantajalleen, että on saanut aikaan hienoa jälkeä myös varsinaisesta palkkatyöstä poissa ollessaan.

Lähetettyjen hakemusten määrä ei ole itseisarvo

Työllistymisen kannalta hakemusten määrää tärkeämpää on hakemusten laatu. Työnhakudokumenttien laatu tarkoittaa ennen muuta hakemusten kohdentamista, olennaisen tiivistämistä ja selkeyttämistä. Yleiset, geneeriset hakemukset jäävät lähes poikkeuksetta liian kauas työnantajan arjen haasteista. Tietty viikoittainen tai kuukausittainen hakemusmäärä työnhaun tavoitteena on siis varsin heikko tavoite työnhakuun (ainakin sellaisenaan).

Perusmuotoinen ansioluettelo ei enää riitä, vaan hakudokumentit – ovatpa ne mitä muotoa tahansa – on kohdennettava ja personoitava. Jos haet tiettyä tehtävää, hakemusdokumenttiesi tulisi vastata työpaikkailmoitukseen, sen odotuksiin, kriteereihin ja mahdollisuuksiin. Jos lähetät avoimen hakemuksen sinua kiinnostavaan organisaatioon, sinun tulee tietysti kertoa, mitä juuri kyseiselle organisaatiolle haluat tarjota ja miksi. Jos päivität LinkedIn-profiiliasi tai työnhakukampanjasi kotisivuja, sinun tulisi ennen muuta pohtia, mitkä ovat työnhakusi tavoitteet ja tärkeimmät seikat, jotka haluat potentiaalisille työnantajillesi kertoa.

Työnhaku 2.0 haltuun

Rekrytoinnin ja työnhaun kulttuuri on luonut nahkansa viimeisten vuosien aikana. Kyse ei enää ole pelkästään kerrytetyistä vuosista ja kurssitodistuspinon korkeudesta, vaan yhtä lailla tulevasta: työhakijan halusta oppia, kehittyä ja rakentaa uutta. Työnhausta on tullut oman osaamisen markkinointia ja näkyväksi tekemistä. Oma historia, osaaminen ja tulevaisuuden visiot on kyettävä sanoittamaan uudella tavalla. Myös rekrytointimediat ovat moninaistuneet ja rekrytoinnista on tullut tasavertaista, vuorovaikutteista keskustelua työnantajan ja työnhakijan kesken.

Modernin työnhakukulttuurin omaksuminen edellyttää oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Motivoituneille ja ammattitaitoisille asiantuntijoille tulisi olla tarjolla ajantasaista ja rohkaisevaa, modernin työnhaun tapoihin ja väyliin keskittyvää opastusta. Tämä asia on pohdituttanut meitä pidempään, joten päätimme vastata tarpeeseen ja kokeilla jotakin meille uutta: lanseeraamme kuluvalla viikolla työnhakijoille suunnatun kolmivaiheisen työnhakuvalmennuksen, jossa keskitytään nimenomaan modernin työnhaun saloihin.

Ole itsellesi armollinen

Muistathan, että harvemmin työnhaku on helppoa ja suoraviivaista. Sitä vastoin se on usein kovin tunteisiin menevää, vuoristoratamaista menoa: epäonnistumisia ja onnistumisia, unelmien täyttymyksiä ja karvaita pettymyksiä. Et ole epäonnistunut asiantuntija tai ihminen, vaikka postilaatikkoosi kilahtaakin kiitos, mutta ei kiitos -viesti. Ole itsellesi armollinen ja muista pitää lomaa myös työnhausta.

Toivotan tsemppiä, mutta ennen muuta intoa ja rohkeutta työnhakuun!