Sisältömarkkinointia, personoituja sisältöjä, referenssejä sekä analytiikan ja datan hyödyntämistä – tuttuja markkinoinnin keinoja. Mitä nämä voisivat tarkoittaa rekrytoinneissa?

Suomessa maaliskuussa vieraillut työnantajamielikuvan guru Brett Minchington korosti jälleen viestinnän roolia työnantajakuvan rakentamisessa. Tämän uskoakseni jo moni suomalainen organisaatio ymmärtääkin: rekrytointi on mitä suurimmassa määrin viestintää, markkinointia ja brändin rakentamista, myyntiäkin. Pelkkä hyvä viestintä ei riitä.

Markkinoinnin keinot rekrytoijien käyttöön

Sisältömarkkinointia, personoituja sisältöjä, referenssejä sekä analytiikan ja datan hyödyntämistä – tuttuja markkinoinnin keinoja. Mitä nämä voisivat tarkoittaa rekrytoinneissa?

Sisältömarkkinointi hyödyntää tehokkaasti kohderyhmille sopivia viestisisältöjä ja kanavia. Rekrytointi on viestintää, jossa tulisi rakentaa pitkän aikavälin sisältösuunnitelma ja määritellä kohderyhmiä puhuttavat tyylit ja kanavat, kuten missä tahansa viestinnässä ja markkinoinnissa. Ei riitä, että tietylle osaajaryhmälle viestitään, kun rekrytointitarve on käsillä. Mielikuvaa ja tunnettuutta pitää rakentaa pitkäjänteisesti kohderyhmälle soveltuvalla viestinnällä. Oletko tutkinut, mitä eri kohderyhmäsi oikeasti arvostavat? Oletko löytänyt oman kilpailuetunne eri kohderyhmille? Samat asiat kun eivät vetoa kaikkiin. Herättele kiinnostus erottuvilla sisällöillä ja myy työpaikkasi niillekin, jotka eivät oikeastaan mitään uutta edes etsineet.

Datan hyödyntäminen on yleensä aina liian vähäistä, olipa kyse markkinoinnista tai rekrytoinneista. Usein markkinoinnilta löytyy jo valmiiksi rekrytoijallekin hyödyllistä dataa, jonka kautta viestejä voi paremmin kohdentaa. Millaisia kävijöitä rekrytointisivustollamme käy? Miten kohderyhmät liikkuvat verkossa, ja mitä laitteita he käyttävät? Milloin heitä on tehokkainta tavoittaa ja missä kanavissa? Mitkä ovat heidän kiinnostuksensa kohteet? Perusdataa löytyy jo verkkosivuston analytiikankin kautta, mutta syvällisempiinkin analyyseihin löytyy keinot. Rekrytoinnissakin kannattaa muistaa hyödyntää edulliset ja tehokkaat verkko- ja some-mainonnan keinot.

Kun tunnet kohderyhmiesi tarpeet, osaat myös räätälöidä viestejä heille sopivaan muotoon ja viestiä toimivimmissa kanavissa.

Myy työpaikkasi

Kun tunnet kohderyhmiesi tarpeet, osaat myös räätälöidä viestejä heille sopivaan muotoon ja viestiä toimivimmissa kanavissa. Eikö rekrytointi-ilmoittelu ole kuitenkin työpaikan mainostamista? Sattumanvarainen selailu työpaikkailmoituksia tuo eteen karun todellisuuden: houkuttelu ei ole vieläkään päivän sana. Työpaikkailmoitusten tekstistä pääosan valtaavat odotukset ja vaatimukset hakijaa kohtaan. Näiden vaatimuslistojen perään on piilotettu ne ns. ”myyntivaltit”: "Meillä saat ajanmukaiset työvälineet." "Tarjoamme työntekijöillemme lounas- ja liikuntaedun." Mitä? Eivätkö nämä ole modernin työpaikat perusolettamuksia? Usein ilmoituksissa luetellut asiat löytyvät jo kaikista paikoista, eivät ne enää erottele eivätkä ainakaan ole kohderyhmälle kohdennetusti mietittyjä. Jotkut rekrytoijat ymmärtävät jo personoinnin ja myynnillisen lähestymisen voiman, eli hyviäkin esimerkkejä löytyy. Niitä lisää!

Asiakaspalaute on arkea, mutta entä hakijapalaute.

Hakijapalaute onnistumisen mittarina

Asiakaskokemus oli trendisana jo varmaan kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen huulille pyrkivät yhä aktiivisemmin hakijakokemus ja työntekijäkokemus. Nämä periaatteessa ymmärretään, mutta kuinka moni hyödyntää näitä datan keruun ja kehittymisen näkökulmasta?  Hakijoilta kannattaa myös ottaa oppia. Asiakaspalaute on arkea, mutta entä hakijapalaute. Kuinka moni kerää systemaattisesti palautetta hakuprosessista tai rekrytointiviestinnän toimivuudesta?  Enpä ole nähnyt vielä hakijoiden kokemuksia referensseinä missään. Ehkä kannattaisi edes kysyä, miten pärjättiin, ja ottaa opiksi.

Toimiva yhteistyö markkinoinnin, viestinnän ja rekrytoinnin välillä on voimavara, jota todellakin kannattaa hyödyntää. Avoimuus ja kokeilunhalu kannattaa. Aina ei ole tarve edes tehdä laajoja resursseja vaativia uudistuksia, vaan vuoropuhelu ja tiedon tehokas jakaminen saattaa olla jo alku uudelle.