Hakijakokemuksen ytimessä

Järjestimme syksyn aikana sekä Helsingissä että Tampereella rekrytointia ja hakijakokemusta käsittelevät aamiaisseminaarit. Molemmat tilaisuudet keräsivät tuvat täyteen innostuneita osallistujia. Hakijakokemus on tämän(kin) kokemuksen perusteella kuumaa tavaraa rekrytoinnin, työnantajakuvan ja brändäämisen saralla. Yhdelläkään työnantajalla ei enää ole varaa olla panostamatta työnhakijoihin.

Tunteet pelissä

Onnistunut hakijakokemus muodostuu yksinkertaisuudessaan työnhakijan positiivisesta kokemuksesta, siitä, miten rekrytointi on hoidettu ja kuinka hakijoita on rekrytoinnin edetessä kohdeltu. Twitter-keskustelussamme viestintäalan töitä etsivä Sanna (@ssaarikangas) totesi, ettei ”työnhaku ole hakijalle tunteetonta”.

Ennen muuta onnistunut hakijakokemus perustuukin siihen, kuinka onnistumme luomaan työnhakijoille positiivisia tunteita ja fiiliksiä rekrytoinnin eri vaiheiden aikana: mieleenpainuvat kokemukset niin työssä kuin vapaa-ajallakin ovat usein vahvasti tunnevärittyneitä. Vaikka hakija ei tulisikaan valituksi tehtävään, hänelle on tärkeää kokea itsensä arvostetuksi ja kuunnelluksi.

Kuuta taivaalta eivät hakijatkaan usein vaadi: Twitter-keskusteluissamme työnhakijat toivoivat muun muassa selkeää ja napakkaa aikataulua sekä perusinfoa rekrytoinnin etenemisestä.

Merkityksellisyys ennen kaikkea

Onnistuneen hakijakokemuksen ytimessä on työnantajan oikea asenne ja suhtautuminen työnhakijoita kohtaan. Hakijakokemus on pitkälti verrattavissa asiakaskokemukseen: omaa asennemuutosta voi käynnistellä rinnastamalla työnhakija asiakkaaseen, jota tietenkin haluamme palvella mahdollisimman hyvin. Työnhakija ei ole työnhakutilanteessa altavastaaja, kuten aikoinaan on saatettu tottua ajattelemaan.

Onnistunut hakijakokemus edellyttää myös selkeää vastuunjakoa sekä etenkin suurissa organisaatioissa selkeästi määriteltyjä ja yhteisesti jaettuja toimintatapoja. Usein rekrytoinnin eri vaiheissa on mukana useita henkilöitä, ja ellei heidän keskenään ole sovittu, kuka vastaa esimerkiksi hakijaviestinnästä, hakijoiden informointi unohtuu helposti. Suuremmissa organisaatioissa yhtenäiset toimintatavat takaavat niin rekrytoinnin kuin hakijakokemuksenkin tasalaatuisuuden yksiköstä ja rekrytointia hoitavasta esimiehestä riippumatta.

Onnistunut hakijakokemus kiteytyy vuorovaikutukseen. On hyvä tiedottaa ja jakaa informaatiota, mutta yhtä lailla olla valmis kuuntelemaan, vastaamaan ja reagoimaan. Kun työnhakijaan ollaan valmiita panostamaan aikaa ja resursseja, hän tuntee itsensä merkitykselliseksi ̶ tästähän hakijakokemuksessa lopulta on kyse.

Näin loppuun haluan kiittää kaikkia aamiaisseminaareissamme mukana olleita, niin vieraspuhujia kuin osallistujiakin. Kiitos mielenkiintoisista ajatuksista, kysymyksistä ja omien kokemuksienne jakamisesta. Tällaiset kohtaamiset ovat ainakin minulle arvokkaita ja opettavaisia. Haluan lähettää seminaariterveiset myös työnhakijoille: olette työnantajien mielissä ja teihin halutaan panostaa. Hakijakokemus saattaa kuitenkin olla monessa organisaatiossa tuore teema, jonka merkitykseen on alettu vasta hiljattain heräämään. Jatketaan yhdessä työtä hyvän hakijakokemuksen edistämiseksi!