Ihminen ei ole selvinnyt töissä enää pitkään aikaan ilman edistynyttä teknologiaa. Tekoälyssä nähdään sekä ratkaisuja nykyisiin haasteisiin että täysin uusia mahdollisuuksia. Samalla työntekijät ja organisaatiot joutuvat jatkuvasti sopeutumaan uusiin tilanteisiin yhä kiihtyvässä työelämän muutoksessa. Tällaisessa ympäristössä on hyvä kehittää organisaatioita ennakoivasti suuntaan, jossa ihmisten ja kehittyvän teknologian parhaat puolet yhdistyvät.

Ihminen vs. tekoäly

Yuval Noah Harari on tämän hetken tunnetuimpia ajattelijoita, jonka kirjat luotaavat läpi ihmiskunnan historian kohti mahdollista tulevaisuutta. Hararin tiivistetty ajatus tulevaisuudesta on, että ihmistä ei enää tarvita. Tekoäly kykenee korvaamaan meidät niin tietojen, taitojen kuin tunteidenkin tasolla. Hararin dystopia on äärimmäinen. Se kannustaa kuitenkin ajattelemaan, mikä meissä ihmisissä olisi niin uniikkia, ettei sitä voi kone korvata. Jos tällaista pohdintaa ei kyetä tekemään, tekoäly tulee ennemmin tai myöhemmin viemään tilaa siltä, minkä varaan sinunkin organisaatiosi on tähän asti rakentunut – ihmisiin.

Koneet korvaavat jo nyt lisääntyvässä määrin ihmisen tekemää työtä ja sitä kautta muuttavat työmarkkinoiden rakennetta ja työntekijöiden asemaa. Ensimmäisenä on hävinnyt helposti automatisoitavia ja toistuvaisluonteisia töitä, mutta uusia mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiselle aukeaa jatkuvasti. Tällaisen muutoksen äärellä vastuulliset organisaatiot panostavat teknologiseen kehitykseen eturintamassa voidakseen ymmärtää, mikä auttaa työntekijöitä ylläpitämään työmarkkinakelpoisuutensa ja samalla varmistamaan organisaation elämisen edellytykset tulevaisuudessa. Kehittyvää teknologiaa voidaan hyödyntää myös uudistuvan kulttuurin vahvistamisessa, kun tunnistetaan tulevaisuuden organisaatiokulttuurin keskeiset tekijät.

Tulevaisuuden työkulttuuri 

Esko Kilpi yhtenä tunnetuimmista digitaalisen työn tutkijoista Suomessa näkee arvon tulevaisuuden työssä syntyvän työntekijöiden itseohjautuvuudesta ja aktiivisesta verkostoitumisesta. Tässä kaikessa oppiminen, uteliaisuus sekä luova ajattelu ovat avainasemassa. Kilpi puhuu työntekijöiden vahvuuksista, jotka säilyttävät arvonsa myös teknologian korvatessa nykyisiä työtehtäviä. 

Menestyksen tekijät tulevaisuudessa ovatkin sekä työntekijöiden osaamispääoman uudistamisessa ja kasvattamisessa että sellaisen organisaatiokulttuurin luomisessa, joka kannustaa aktiiviseen muutokseen. Osaamiskysymykset ja muuttuvan työelämän asettamat haasteet organisaatioiden osaamisen uudistukselle on usein tunnistettu organisaatioissa hyvin, mutta organisaation kulttuurin uudistamista ja kehittämistä saattaa olla hankalampaa jäsentää.

Usein toistettu hokema väittää, että kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Jotta teknologinen kehitys ei söisi sinun organisaatiosi elämisen eväitä, vaaditaan jatkossa entistäkin vahvemmin luovaa oma-aloitteisuutta ja työntekijöitä osallistavaa organisaation uudistamista sekä ennakkoluulotonta strategista ketteryyttä teknologisen murroksen keskellä. Arvioimalla ja jalostamalla organisaatiosi nykyistä kulttuuria kohtaamaan tulevaisuuden vaatimukset ja antamalla työntekijöille konkreettisia välineitä muutoksessa elämiseen ja muutoksen tekemiseen varmistat sitoutuneet työntekijät ja kestävän menestyksen.

Kirjallisuutta: 
Yuval Noah Harari: Sapiens, Homo Deus, 21 Lessons for the 21st Century
McKinseyn raportti: Miten koneet korvaavat ihmisen
Harvard Business Review: Miten tekoäly muuttaa työn
Esko Kilpi: Digitaalisen työnteon periaatteet