Psyconin tutkimuspäällikkö Mikael Nederström kertoo itsetuntemuksen merkityksestä esimiestyössä.

Johtajalta edellytetään tiettyjä ominaisuuksia, kuten vastuullisuutta, ulospäin suuntautuneisuutta ja sopivassa määrin tunnollisuutta, mutta myös älykkyyttä ja asiantuntemusta. Viime aikojen johtajavalinnoissa ja valmennuksissa painotetaan lisäksi itsetuntemusta.

Hyvän johtajan tulee olla motivoitunut johtamaan ja valmis ottamaan vastuuta. Ulospäinsuuntautuneisuus on tarpeen, samoin kuin sopiva määrä tunnollisuutta.
– Tunnollinen johtaja toimii esimerkkinä alaisilleen, Psyconin tutkimuspäällikkö Mikael Nederström kuvailee.

– Tunnollisuus voi merkitä myös rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta. Johdonmukainen johtaja on ennakoitavissa, toisin kuin kovin intuitiivinen johtaja, mikä helpottaa alaisten työskentelyä.

Toisaalta johtajan täytyy kyetä tekemään nopeita päätöksiä, ja hyvät päätökset perustuvat usein intuitioon. Johtajuus edellyttää myös ripauksen narsismia ja keskimääräistä vähäisempää neuroottisuutta.
– Neuroottinen ihminen on yleensä liian itsekriittinen, jolloin päätösten tekeminen vaikeutuu. Johtajalta vaaditaankin uskoa itseen, mutta samalla tietty määrä itsekriittisyyttä. Tasapainoa näiden välillä ei ole aina helppoa löytää. Kyse on siitä, missä määrin eri ominaisuudet korostuvat ja miten hyvin ihminen ne itse tunnistaa, Nederström toteaa.

Vahvuudet käyttöön, heikkoudet työn alle

Itsetuntemusta on tutkittu vielä verrattain vähän. Mikael Nederström kertoo omassa tutkimustyössään tehneensä ensimmäiset löydöt itsetuntemuksen merkityksestä parisen vuotta sitten. Tällä hetkellä löydösten pohjalta on valmistumassa parikin pro gradu -työtä Tampereen yliopiston psykologian laitokselta.

Kyse ei kuitenkaan ole mistään uudesta ilmiöstä. Jo Rooman vallan aikaan sotasankareilla oli mukanaan orja, jonka tehtävänä oli kuiskia voittajana palanneen, juhlitun sotapäällikön korvaan ”muista, että olet kuolevainen”. Tarkoituksena oli pitää sotasankarit maan tasalla, jotta he eivät menettäisi todellisuudentajuaan.

Liiketoiminnan kannalta tietyn itsekritiikin puute voi olla kohtalokas. Kun omia heikkouksia ei tunnisteta, ei kyetä näkemään, missä mennään, eikä virheistä opita.

Itsetuntemus on vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista, vahvuuksien hyödyntämistä ja heikkouksien kehittämistä. Liiketoiminnan kannalta tietyn itsekritiikin puute voi olla kohtalokas. Kun omia heikkouksia ei tunnisteta, ei kyetä näkemään, missä mennään, eikä virheistä opita.

Esimiehen itsetuntemusta voidaan mitata vertaamalla hänen omaa ja alaisten näkemystä itsestä. Myös rekrytointitilanteessa itsetuntemusta voidaan testata erilaisten kokeiden kautta.
– Näissä testeissä henkilöä pyydetään yleensä arvioimaan jotakin omaa suoritustaan ja tätä arviota verrataan objektiiviseen tulokseen tai muiden osapuolten arvioon.

Palautetta pakko sietää

Narsistinen johtaja yliarvioi omat kykynsä eikä kykene näkemään omia virheitään tai vastaanottamaan minkäänlaista palautetta.
– Narsistin leima lyödään johtajan otsaan jo liiankin helposti. Siitä on tullut muotisana, vähän niin kuin tunneäly oli vielä muutama vuosi sitten, Nederström kritisoi.

Narsistin leima lyödään johtajan otsaan jo liiankin helposti. Siitä on tullut muotisana.

Hän määrittelee tunneälyn kyvyksi säädellä ja kontrolloida omia tunteita ja toisaalta ymmärtää toisten tunteita.
– Tunteiden osoittaminen on kulttuurisidonnaista. Suomessa tunteiden näyttäminen ei kuulu johtamiskulttuuriin, kun jo Venäjällä se on paljon hyväksyttävämpää.

Olennaisempana kuin tunteiden osoittamisen, Nederström nostaa palautteen vastaanottamisen ja oman toiminnan perustelemisen: pitää osoittaa, miksi toimii jollakin tavalla ja perustella toiminnan syyt.

Kehitettävät ja olemassa olevat ominaisuudet

Työhakemuksissa painotetaan yleensä hakijan tietoja ja taitoja. Nämä ovat kuitenkin ominaisuuksia, joita voi kehittää. Sen sijaan persoonallisuutta, kykyjä ja temperamenttia ei juurikaan voi muuttaa. Entä itsetuntemus, voiko sitä oppia?
– Ainakin toisilla on lähtökohtaisesti parempi itsetuntemus kuin toisilla. Voiko sitä synnynnäistä ominaisuutta kehittää, siihen on vaikea vastata, Nederström pohtii.

Tarvitsee olla vain riittävän hyvä, ei täydellinen.

Tutkimukset osoittavat, että kyvykkyys korreloi usein itsetuntemuksen kanssa. Kaikki kyvykkäät ihmiset eivät kuitenkaan sovellu johtajiksi, vaan paremmin asiantuntijatehtäviin.
– Asiantuntija on usein niin sisältö- ja asiaorientoitunut, että hänen on vaikea tehdä nopeita päätöksiä, joissa mukana on usein vahva tunnekomponentti. Liiallinen analysointi halvaannuttaa päätöksenteon. Faktoihin nojautuen asiantuntijat kuitenkin mielellään päättävät omaa työtään koskevista asioista ja toimivat muutenkin hyvin itsenäisesti.

Toisin sanoen, asiantuntijat ovat vaikeita johdettavia.

Mikael Nederström kuitenkin muistuttaa, että testeissäkin haetaan kyseiseen tehtävään sopivia ominaisuuksia parhaiten omaavia ihmisiä. Mitään tiettyä pistettä kustakin ominaisuudesta ei siis tarvitse saavuttaa, vaan kyse on kokonaisuudesta.

– Tarvitsee olla vain riittävän hyvä, ei täydellinen.

  • Mikael Nederström

    tutkimuspäällikkö
    Psycon Oy
    p. 020 7101 253

    etunimi.sukunimi@psycon.com

    • käyttäytymistieteellisen tutkimuksen asiantuntija
    • aktiivisesti mukana kehittämässä henkilöarviointimenetelmiä
    • kirjoittaa blogia henkilöarviointimenetelmien luotettavuudesta
    (www.psycon.fi/blogi)

Teksti: MCI Press/Tiina Parikka