Työpaikkahaastattelu on monelle työnhakijalle jännittävä paikka. Harvemmin puhutaan siitä, että haastattelu saattaa olla myös haastattelevalle esimiehelle mutkikkaalta tuntuva tilanne.

Työpaikkahaastattelu on monelle työnhakijalle jännittävä paikka. Harvemmin puhutaan siitä, että haastattelu saattaa olla myös haastattelevalle esimiehelle mutkikkaalta tuntuva tilanne. Kuinka esimies voi vaikuttaa siihen, että haastattelutilanteesta muodostuu molempia osapuolia palveleva kohtaaminen?

Paula Narkiniemi kirjoitti Commuunin blogissa epäonnistuneesta työpaikkahaastattelusta haastateltavan näkökulmasta. Kirjoituksessa esiin nousevat työnhakijoiden kokemukset epäkohteliaista ja osaamattomista haastattelijoista, jotka eivät selvästikään tunnu hallitsevan haastattelutilannetta ja sen dynamiikkaa.  Narkiniemen kirjoitus kirvoitti pohtimaan, kuinka epäonnistuneet haastattelukokemukset voitaisiin minimoida. Monesti rekrytoiva esimies kertoo avoimesti joutuvansa harppaamaan kauas mukavuusalueeltaan rekrytointeja tehdessään ja toisaalta kokevansa oman osaamisensa tällä alueella tavoitteiden ja vaatimusten kannalta puutteelliseksi. 

Onnistunut haastattelutilanne on monen tekijän summa

Kuinka sitten esimiehenä parantaa osaamistaan ja järjestää sellainen haastattelutilanne, johon sekä haastateltava että haastattelija voivat olla tyytyväisiä? Internetistä löytyy runsaasti vinkkejä toimivista haastattelukysymyksistä, mutta oikein kohdennettujen teemojen ja kysymysten lisäksi onnistunut haastattelutilanne koostuu monesta muustakin tekijästä. Seuraavassa on muutamia vinkkejä tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen haastattelutilanteen luomiseksi. 

1. Huomioi hakijoiden erot

Tutustu huolella etukäteen hakijoiden ansioluetteloihin ja hakemuksiin ja kohdista haastatteluissa läpikäytäviä teemoja myös hakijakohtaisesti. Kaikkia haastatteluja ei kannata vetää samalla kaavalla – huomioi teemoissasi ja kysymyksissäsi hakijoiden tausta, osaaminen, vahvuudet ja kehittämishaasteet. Haastattelutilanteessa on syytä tiedostaa, että hakijat ovat myös viestijöinä erilaisia. Osalle itsestä kertominen on luontaista, osa kaipaa kerrontansa tueksi enemmän ohjausta, aikaa tai tilaa.

2. Pyri vuorovaikutteisuuteen

Haastattelijan on hyvä muistaa, että haastattelu on kahden ihmisen välinen vuorovaikutustilanne ja täten haastateltavan ja haastattelijan välistä yhteistyötä. Pyri haastattelijana luomaan vuorovaikutusta ja keskustelua sen sijaan, että haastattelu etenee kahden ihmisen kysymys-vastaus-kysymys-tyyppisenä, tasaisesti pallottelevana vuoropuheluna.

3. Anna tilaa

Haastattelijalla on oltava punainen lanka mielessään koko haastattelun ajan, mutta tämän ei pidä tarkoittaa liian tiukkaa kontrollia ja ohjausta. Anna hakijan kertoa rauhassa itsestään ja urapolustaan. Mahdollisuuksien mukaan voit antaa hänen nostaa keskusteluun myös itselleen tärkeitä teemoja – tätä kautta saat varmasti paljon irti hakijasta.  

4. Pyri luottamukselliseen ilmapiiriin

Jännittäminen haastattelutilanteessa on normaalia, ja usein hakija rentoutuu haastattelun edetessä. Pyri luomaan haastattelutilanteesta hakijalle mahdollisimman miellyttävä ja luonteva kohtaaminen. Vältä liiallista tuttavallisuutta, mutta myös ylenpalttista haastamista ja kyseenalaistamista. Saat hakijasta parhaiten asioita irti, kun hän pystyy rentoutumaan ja olemaan oma itsensä.

5. Pyydä hakijan oma arvio osaamisestaan

Ohjaa hakijaa arvioimaan realistisesti mutta positiivisista lähtökohdista omat vahvuutensa, mutta myös kehityshaasteensa. Jokaiselta löytyy molempia. Hyvän itsetuntemuksen omaava hakija osaa arvioida osaamistaan ja ominaisuuksiaan – myös kriittisesti.

6. Anna hakijalle tietoa

Anna hakijalle aikaa kysyä ja kommentoida. Myös haastattelijalla on oltava hakijalle annettavaa, ei vain päinvastoin. Haastattelukutsun yhteydessä on hyvä kertoa hakijalle, ketkä häntä haastattelevat ja kuinka hänen haastatteluun tulee valmistautua. Haastattelutilanteessa on hyvä kertoa rekrytointiprosessin aikataulusta sekä palkkaavasta yrityksestä, tehtävänkuvasta, tavoitteista ja odotuksista. Haastattelija voi ohjata jo haastattelutilanteessa työnhakijaa pohtimaan näiden tietojen pohjalta omaa soveltuvuuttaan ja motivaatiotaan tehtävään.  

7. Arvioi hakijan viestintäosaamista

Nykypäivän työelämässä viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mikäli tarpeen, voit peilata hakijan viestinnällistä kompetenssia tehtävän vaatimuksiin nähden jo hakuprosessin eri vaiheissa. Onko hakija osannut tiivistää olennaiset tiedot itsestään pariin sivuun vai venyykö CV yli kymmenelle arkille? Kuinka hakija kuuntelee, ottaa kontaktia ja pyrkii vuorovaikutukseen?

8. Mittaa hakijan kompetenssia

Haastatteluun voi yhdistää lyhyen, vaikkapa vartin mittaisen tehtävän, josta hakijan tulee suoriutua. Tehtävällä voidaan alustavasti mitata esimerkiksi työssä tarvittavia taitoja, esiintymiskykyä tai päätöksentekokykyä. Tällaisesta menettelystä on kuitenkin hyvä informoida hakijaa etukäteen.

9. Jätä haastateltavalle hyvä mieli

Rekrytointihaastattelu on aina myös markkinointitilanne. Haastattelun tulisi olla miellyttävä kokemus hakijalle, tulee hän valituksi tehtävään tai ei. On tärkeää, että hakija kokee tulevansa kuulluksi ja saavansa arvostusta ja että hänestä ollaan aidosti kiinnostuneita. Ikävät kokemukset kantavat kauas ja sana niistä leviää nopeasti. Pyri jättämään hakijalle aina hyvä tunne ja mieli haastattelusta – hän voi olla tuleva työntekijäsi tai asiakkaasi.

Rekrytointihaastattelun ei tarvitse olla esimiehen piina tai painajainen. Haastattelutilanteen hallinta vaatii kuitenkin esimieheltä viestinnällistä ymmärrystä ja osaamista. Vaikka haastattelutilanteen tarkoituksenmukainen hallinta ja ohjaaminen tuntuisivatkin aluksi haastavalta, on hyvä muistaa, että erilaisiin viestintätilanteisiin liittyvä osaamisemme ei ole muuttumatonta ja stabiilia. Omia haastattelutaitojaan kannattaa lähteä kehittämään pienin, mutta varmoin askelin.