Mikä on heikkojen siteiden periaate, ja miten sitä voitaisiin hyödyntää organisaatioiden sisäisessä yhteistyössä?

Mark Granovetterin klassikkotutkimuksessa havaittiin, että etäiset tuttavat ovat parempia neuvojia työnhaussa kuin omat läheiset. Samaa heikkojen siteiden periaatetta pitäisi entistä enemmän käyttää myös organisaatioiden sisäisessä yhteistyössä.

Heikoissa siteissä piilee vahvuus

On tunnettua, että työllistyminen tapahtuu usein tuttavilta kuultujen vinkkien perusteella. Eräässä tutkimuksessaan Granovetter kysyi työnhakijoilta, keiltä he olivat saaneet työpaikkavinkkejä ja minkälainen suhde heillä oli entuudestaan vinkkien antajiin. Toisin kuin oli yleisesti kuviteltu, keskeiseen rooliin eivät nousseet sukulaiset ja lähiystäväpiiri. Hyödyllisimmät vinkit olivat tulleet entisiltä koulukavereilta ja muilta satunnaistutuilta, jotka työnhakija vaivoin edes tunsi. Asia selitettiin tiedon laadun kautta. Oma lähipiiri olisi sitoutunutta auttamaan, mutta heillä olevat tiedot ja kontaktit ovat kovin samanlaisia kuin avun tarvitsijalla itsellään. Etäisiin tuttaviin työnhakijalla on vain heikko side, mutta heidän kauttaan pääsee kiinni uusiin verkostosuhteisiin. Granovetterin luoma ajatus heikkojen siteiden vahvuudesta on monien myöhempien mallien pohjana.

Etäisiin tuttaviin työnhakijalla on vain heikko side, mutta heidän kauttaan pääsee kiinni uusiin verkostosuhteisiin.

Sosiaalisen median aikana heikkojen siteiden merkitys tulee jatkuvasti esille. Facebookissa löytää hetkessä omille tavaroille ostajan tai ravintolasuosituksen vieraasta kaupungista – mahdollisesti työpaikankin. Facebook-ystävät ovat sopivan läheisiä uskaltaakseen ryhtyä kauppasuhteisiin tai halutakseen auttaa, mutta riittävän etäällä, jotta heillä olisi uutta tietoa.

Siltoja rakentamalla lisätään tietämystä

Suurten yritysten sisällä olisi valtavasti heikkojen siteiden kautta tavoitettavissa olevaa tietämystä, mutta osa siitä jää väistämättä hyödyntämättä. Neuvon kysyminen tai yhteinen ideointi tapahtuu turhan helposti oman funktion tai liiketoiminta-alueen sisällä joukossa, joka tuntee suurin piirtein samat ihmiset ja tietää samat faktat. Etäämpänä organisaatiossa olevilta puuttuu luottamus tai motiivi tietämyksensä jakamiseen, vaikka se olisi teknisesti helppoakin.

Neuvon kysyminen tai yhteinen ideointi tapahtuu turhan helposti oman funktion tai liiketoiminta-alueen sisällä.

Yhtiötasoisten esimiesten valmennusohjelmien yksi tärkeä tehtävä on uusien heikkojen siteiden muodostaminen. Riittävän intensiivisen ohjelman aikana syntyy henkilökohtaisia kontakteja, jotka luovat pohjan jakamiselle sekä ohjelman kestäessä että sen jälkeen. Samaa tarkoitusta voivat ajaa organisaatiota läpäisevät projekti- ja työryhmät. Joissain yrityksissä henkilöt kiertävät systemaattisesti toisten yksiköiden tiimipalavereissa tai johtoryhmissä siltoja rakentamassa. Mahdollisuudet ovat monet. Milloin sinä olet viimeksi pyytänyt tai saanut apua yllättävältä kollegalta?