Millaista osaamista meiltä tulevaisuudessa työelämässä vaaditaan?

Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä varsin epävarmalta, eikä ennusteita voida tehdä kovin pitkälle oikein minkään asian suhteen. Yksi asia on kuitenkin varma – muutos. Alati ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa meitä ennennäkemättömällä tavalla sekä yksilön että organisaation tasolla. Tämä näkyy myös siinä, millaisia osaamistarpeita työelämä meille jatkossa asettaa. Tulevaisuus näyttääkin vahvasti värittyvän digitalisaation ja teknologisen kehityksen eri sävyillä toimialasta riippumatta.

Uusi normaali digitalisaation vauhdittajana

Koronapandemian mukanaan tuoma uusi normaali on vauhdittanut työelämän digitalisoitumista kovalla tahdilla. Monissa organisaatioissa siirryttiin etätyöhön lähes yhdessä yössä, ja etätyössä on useimmissa työpaikoissa oltu siitä saakka. Useat yritykset joutuivat sopeuttamaan toimintaansa ja palvelujaan nopeasti etäarkeen sopiviksi, ja toisilla muutos oli joustavampaa kuin toisilla. Etätyön tekeminen oli tullut monille työntekijöille tutuksi jo ennen koronaa, mutta monilla aloilla tämän mittakaavan etätyöskentelyyn ei ollut kuitenkaan varauduttu, mikä vaati sekä organisaatioilta että yksilöiltä kovaa venymistä ja uuden opettelua nopeaan tahtiin. Koronan myötä ja teknologisen kehityksen vauhdittuessa digitalisoituminen on varmasti tullut jäädäkseen. Paljon ihmisen tekemää työtä on jo automatisoitu ja paljon tullaan edelleen automatisoimaan myös tulevaisuudessa. Tämä muuttaa tulevaisuuden työelämää ja vaikuttaa merkittävästi myös siihen, millaista työtä ihmisvoimin tehdään jatkossa.

Mitä työelämä sitten tekijältään jatkossa vaatii?

Sitran Osaamisen aika -projektiin liittyvässä julkaisussa Kohti elinikäistä oppimista on tunnistettu, että tulevaisuudessa osaamista tuotetaan entistä enemmän koulutusjärjestelmämme ulkopuolella, eikä perustaitojen täydentäminen rajoitu vain työtilanteisiin. Käytännössä koulutus takaa siis tulevaisuudessa yksilön osaamiselle vain hyvän pohjan, mutta vaatii kuitenkin jatkuvaa panostusta osaamiseen myös tämän jälkeen sekä työssä että työn ulkopuolella. Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) vuonna 2019 julkaiseman Osaaminen 2035  -raportin mukaan tulevaisuuden osaamistarpeet voidaankin jakaa kolmelle eri tasolle: geneerisiin osaamisiin, yleisiin työelämäosaamisiin ja ammattialakohtaisiin osaamisiin.

OEF:n mukaan geneerisistä osaamisista tulevaisuudessa merkitystään kasvattavat erityisesti kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus sekä vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot. Omassa työssäni henkilöarvioijana tällainen trendi on myös nähtävissä. Lähes kaikissa henkilöarvioinneissa korostetaan vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen merkitystä, kun työtä tehdään usein laajoissa verkostoissa ja sidosryhmien määrä on suuri. Myös vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvät tekijät nousevat yhä useammin esiin keskusteluissa rekrytoivien esihenkilöiden ja yritysten HR-edustajien kautta. Vastuullisuuteen suoraan liittyviin työtehtäviin rekrytoidaan tuntumani mukaan jonkin verran, mutta teema nousee esiin yhä useammin myös muunlaisissa rooleissa.

OEF:n mukaan lisäksi merkitystä tulee olemaan muutoksenhallintaan liittyvillä metataidoilla, kuten ongelmanratkaisutaidoilla, luovuudella ja oppimiskyvyllä. Myös henkilöarvioijan työssä tällaiset tekijät nousevat usein puheisiin. Työelämä muuttuu koko ajan kompleksisemmaksi, ja yhdessä roolissa tehtävä päätös saattaa vaikuttaa hyvinkin laajasti ympäristössä moniin muihinkin asioihin ja ihmisiin. Tämän kompleksisuuden ymmärtäminen ja syy-yhteyksien hahmottaminen vaatii hyviä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuvalmiuksia. Oppimiskyky nouseekin suureen arvoon työskentely-ympäristön muuttuessa koko ajan: yksilön pitää pystyä reagoimaan muutokseen nopeasti ja joustavasti ja omaksumaan paljon uutta.

Yleisistä työelämätaidoista OEF:n mukaan tärkeimmäksi nousee tulevaisuudessa asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen sekä erilaiset digitaalisiin ratkaisuihin ja alustoihin liittyvät osaamiset. Myös henkilökohtaisen osaamisen kehittämisellä ja johtamisella sekä jatkuvalla oppimisella on merkittävä rooli tulevaisuuden työelämässä. Samaan johtopäätökseen on päästy myös Sitran Osaamisen aika -projektissa: Kohti elinikäistä oppimista näkee elinikäisen oppimisen tuottavana pitkän aikavälin investointina, joka yksilöiden ja organisaatioiden lisäksi hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa ja pitää Suomen kilpailukykyisenä globaalissa toimintaympäristössä myös tulevaisuudessa. Kokonaisuudessaan OEF:n Osaaminen 2035 -raporttiin voit tutustua täällä, ja Sitran Kohti elinikäistä oppimista -julkaisuun voit tutustua täällä.

Osaamiskartoituksilla näkyvyyttä oman organisaation osaamiseen

Tulevaisuus asettaa siis omat vaatimuksensa sekä yksilön että organisaation osaamiselle. Meidän työssämme Psyconilla tämä on näkynyt asiakkaidemme tarpeina osaamiskartoituksissa, joissa organisaatiot toivovat ulkopuolisen asiantuntijan tukea kartoittamaan työyhteisönsä nykyosaamisen tilaa ja tulevaisuuden potentiaalia. Osaamiskartoitusten tavoitteet ja organisaatioiden tilanteet vaihtelevat toki paljon, mutta ajatus niiden taustalla vaikuttaa olevan kuitenkin lähtökohtaisesti sama: organisaatiot haluavat vastata jatkuvaan muutokseen ennakoivasti ja varmistaa, että heidän osaajillaan osaaminen pysyy ajantasaisena ja ajan hengen mukaisena. Kartoitus on oiva keino saada syvällisempää näkemystä siihen, millaisessa tilanteessa tällä hetkellä ollaan, ja konkreettista tukea organisaation osaamisen kehittämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.

  • Millä tavalla sinun organisaatiosi pitää huolta työntekijöiden osaamisesta ja sen kehittämisestä?

Lue lisää aiheesta:
Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä arviointituloksia. Opetushallitus (2019). https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaaminen-2035
Kohti elinikäistä oppimista. Sitra (2019). https://www.sitra.fi/julkaisut/kohti-elinikaista-oppimista/