Aina haastattelutilanne ei kuitenkaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla, ja jännitys saattaa nostaa yllättäviä puolia itsestä esille.

Kysyn usein haastateltavilta haastattelun lopuksi, saivatko he sanottua haastattelussa sen, mitä halusivat. Useimmiten vastauksena on myöntävä reaktio, nyökkäys tai hymy. Tämä on luonteva hetki tuoda esiin haastattelutilanteeseen liittynyttä jännitystä ja sen vaikutusta siihen, miten helpolta tai rennolta haastattelutilanne tuntui. Aina haastattelutilanne ei kuitenkaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla, ja jännitys saattaa nostaa yllättäviä puolia itsestä esille.

 

Ylikunto kostautuu

Moni on valmistautunut haastatteluun hyvin ja miettinyt, miten asioihin on hyvä vastata ja missä valossa tuoda itseään esille. Mitä tunnollisempi on, sitä huolellisemmin valmistautuminen tapahtuu. Tämä usein johtaakin parhaaseen lopputulokseen haastattelussa. Valmistautuminen saattaa kuitenkin johtaa myös siihen, että haastattelun alkaessa mielessä onkin vain se, mitä on ajatellut vastaavansa. Haastattelijan kysymykset menevät ohi tai niissä kuulee vain sen, mitä oli etukäteen miettinyt. Haastattelijalle voi jäädä käsitys, että haastateltava ei kuunnellut tai ei ymmärtänyt kysymystä. Kannattaakin aina olla valmis miettimään asioita myös täysin uudesta kulmasta haastattelutilanteessa, näin haastattelu muodostuu vastavuoroisemmaksi ja sinusta välittyy haastateltavana muutakin kuin ennalta miettimäsi asiat.

Varmuus ennen kaikkea

Välillä haastattelussa voit joutua vastaamaan kysymykseen, johon et tiedä hyvää vastausta. Tilanne on hankala, koska haluat antaa itsestäsi mahdollisimman hyvän kuvan ja vakuuttaa siitä, että olet kyvykäs tehtävään. Epävarmuuden näyttäminen ei tunnu houkuttelevalta. Tekee mieli väistää hankala aihe tai korostaa asian merkityksettömyyttä. Saatat pyrkiä korostamaan omaa rauhallisuutta ja itsevarmuutta. Tuot esille, että asia järjestyy sitten työssä ja kaikki onnistuu kyllä. Joskus voi kuitenkin olla hyvä myöntää, että ei tiedä vastausta kysymykseen, ja kuvata sitä, miten hahmottaa kyseessä olevaa asiaa ja miten aikoo oppia aiheeseen liittyen lisää tai perehtyä tilanteeseen. Haastattelijalle korostunut halu näyttää rauhalliselta ja varmalta voi näyttäytyä liiallisena huolettomuutena tai piittaamattomuutena, jos et ole valmis keskustelemaan myös sellaisista asioista, jotka eivät ole itselle aivan täysin selviä.

Epäluulo iskee

Kaikkien ihmisten kanssa sama aallonpituus ei välttämättä löydy heti. Haastattelutilanne saattaa tuntua keinotekoiselta. Jos lisäksi haastattelussa tulee eteen hankalia hetkiä, joissa tuntuu kuin sinut olisi ajettu nurkkaan, voi tulla olo, että ollaanko tässä ollenkaan samalla puolella. Saattaa herätä epäilys, mistä kaikesta tässä tilanteessa on mahdollista puhua ja voitko ollenkaan vaikuttaa siihen, minkälainen vaikutelma sinusta haastattelussa muodostuu. Ymmärtääkö toinen sinua oikein? Silloin voi tuntua helpommalta pitää hieman etäisyyttä ja kuunnella, miten toinen odottaa sinun vastaavan. Asetelma on lopulta hyvin kummallinen, kun sekä haastattelija että haastatteleva koittavat kuunnella, mitä toisen päässä liikkuu. Haastattelija toivoo lähtökohtaisesti haastateltavalle aina parasta mahdollista onnistumista tilanteessa, mutta haastateltavan varovuus voi näyttäytyä korostuneena epäluuloisuutena tai kyvyttömyytenä luottaa muihin.

Virheetön on kaunista

Haastateltava saattaa ajatella, että heikkouksia ei saisi haastattelutilanteessa näyttää. Joku on voinut aiemmin kokea, että rehellisyys ja avoimuus on johtanut siihen, että ei ole saanut haluamaansa työpaikkaa. Joku on myös saattanut kuulla, kuinka kaveri sai paikan huijaamalla ja teeskentelemällä. On houkuttelevaa pyrkiä näyttämään itsestään vain hyvät puolet. Jos et halua näyttää tai kertoa mitään kehittymistä tai oppimista vaativaa itsessäsi, voi haastattelijalle kuitenkin välittyä sellainen kuva, ettet tunnista, mikä on tulevaisuudessa työssä menestymisen kannalta merkityksellistä tai että et kykene arvioimaan omaa toimintaasi ja valmiuksiasi realistisesti. Tämä jättää epäilyksen siitä, miten realistisesti pystyt arvioimaan myöskään muiden ihmisten toimintaa tai ylipäänsä työn haasteita. Rehellisyys maan perii – se antaa haastattelijalle aidon ja vilpittömimmän kuvan haastateltavasta ja tekee valintapäätöksestä helpompaa.

Oletko varmasti miellyttävä ja hyväntuulinen

Haastattelutilanne on joskus hyvinkin hyväntuulinen ja vapautunut. Osa ihmisistä onkin ihan luonnostaan hyvin myönteisesti asioihin suhtautuvia. Vuorovaikutustaitoja ja positiivisuutta korostetaan toivottuina piirteinä työntekijässä jatkuvasti. Tuntuu tärkeältä tuoda näitä puolia itsessä selvästi esiin. Saattaa myös käydä mielessä, voiko ostaa toisen puolelleen – kaveeraamalla saattaa päästä toivottuun lopputulokseen. Jatkuva kehuminen, kaiken näkeminen erinomaisena ja ihanana tai vain myönteisten puolten korostaminen voidaan kuulla silti myös niin, että et kykene näkemään kolikon toista puolta tai et pysty käsittelemään negatiivisia tunteita lainkaan. Ylipositiivinen tai korostuneen kohtelias vuorovaikutuksen tyyli saattaa myös tuntua teennäiseltä ja joskus jopa tilanteeseen sopimattomalta. Haastattelussa on lupa olla kohtelias ja toisen huomioiva ihan omana itsenään.

Yhteensopivuus syntyy aitoudesta

Yhteensopivuus työnantajan ja työntekijän välillä on tärkeää, jotta motivaatio työssä kantaa ja hakijan osaaminen saadaan parhaiten käyttöön. Joskus voi vaatia rohkeutta näyttää itsensä aidoimmillaan tilanteessa, jossa ratkaistaan tulevaisuus ehkä vuosiksi eteenpäin. Pyrkimys aitouteen ja luonnollisuuteen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö haastattelutilanteessa olisi tarkoitus näyttää parhaat puolensa. Tuoreessa tutkimuksessakin väitettiin, että onnellisin parisuhde ei ole se, jossa ollaan aidoimpia, vaan se, jossa ollaan paras versio itsestä. Paras voi kuitenkin olla vain, jos pystyy tunnistamaan realistisesti omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja olemaan sinut niiden kanssa.