Onko johtajuuskäyttäytyminen yhteydessä liikevaihtotuloksiin, ja voiko persoonallisuus ennustaa johtamistyylin lisäksi liikevaihdon kehitystä? Näkyykö johtajuus siis viivan alla?

Lyhyt vastaus kärsimättömille heti kättelyssä: näkyy ja vieläpä aika voimakkaasti. Tämän saimme huomata, kun teimme tutkimuksen siitä, kuinka johtamiskäyttäytyminen ja liikevaihto korreloivat keskenään.

Tutkimusasetelma oli mielenkiintoinen. Löysimme mukaan pitkäaikaisen asiakkaan, jolle on tehty seurantatutkimusta jo useamman vuoden ajan. Otoskoosta saatiinkin helposti sen verran iso, että kaikki tulokset olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä.

Halusimme tutkia, ennustaako perinteinen HR-mittari kovia liikevaihtolukuja.

Tutkimuksen tavoite oli silti hyvin yksinkertainen: yhdistää keskenään esimiehille tehtävä 360-mittaus sekä liikevaihdon rullaava kehitys. Toisin sanoen halusimme tutkia, ennustaako perinteinen HR-mittari kovia liikevaihtolukuja.

Ei siis maailman omaperäisin idea, myönnetään. Mutta silti, tärkeydestään huolimatta – häpeällisen vähän tutkittu asia. Ensimmäisistä tuloksista jo kerroimmekin alkukeväästä.

Mittaroimassa rahaa ja käyttäytymistä

Johtamiskäyttäytymistä mitattiin 360-arviolla, jossa arvioinnin kohteena ollut esimies sai palautetta kollegoiltaan ja alaisiltaan. Käytetty 360-mittari oli Psyconin oman tuotekehityksen tulos, ja se nojaa psykologisesti varsin vahvaan ja empiirisesti validoituun johtamismalliin.

Asiakas itse on tehnyt niin ikään varsin tarkkaa suoritusarviointia kohteena oleville esimiehille jo pitkään omilla mittareillaan. Kun nämä tiedot yhdistettiin 360-arviointiin, tutkimusasetelmasta saatiin harvinaisen mielenkiintoinen.

Jokainen esimies työskentelee itsenäisessä, yrittäjämäisessä roolissa. Lisäksi esimiehillä on useampia alaisia sekä suuri vastuu omasta taloudellisesta toiminnastaan. Otos oli siis ihanteellinen tällaiseen tutkimukseen.

Dramaattinen tulos

Ensimmäinen tulos osoitti, että 360-mittauksen ennustekyky liikevaihdon suhteen oli erittäin hyvä, joiltain osin suorastaan hämmästyttävä. Vai mitä sanotte siitä, että kahden näin erilaisen mittarin välillä löytyi useita 0.40 ylittäviä korrelaatioita?

Parhaimmillaan johtamiskäyttäytymisen ja liikevaihdon kehityksen yhteys hipoi 0.50 luokkaa, mikä on ihmistieteissä oikeasti paljon – mitään korjauskertoimia tai vastaavaa tilastokikkailua ei käytetty.

Lisäksi voimakkaimmat yhteydet löytyivät juuri niiltä johtamisen osa-alueilta, joista niiden teorian mukaan pitäisikin löytyä. Tämä oli heuristisesti äärettömän mielenkiintoista.

Seuraavilla johtamisen alueilla oli kaikkein suurin yhteys saavutettuihin liikevaihtotuloksiin:

  • Päivittäisen toiminnan ripeä ja sujuva organisoiminen
  • Keskinäistä luottamusta vahvistava toiminta
  • Kyky saavuttaa oman yksikön tavoitteet
  • Kyky nähdä organisaation kokonaisetu
  • Kyky täyttää esimiehenä alaistensa odotukset
  • Runsas vuorovaikutus alaisten kanssa

Myös käänteisiä yhteyksiä löytyi. Esimerkiksi ne seikat, ettei puutu laiminlyönteihinei osaa asettaa selviä tavoitteita eikä kuuntele riittävästi poikkeavia mielipiteitä, ennustivat negatiivista liikevaihdon kehitystä. Eli myös käyttäytymisen pimeää puolta kannatti mitata.

Tämä oli erityisen mielenkiintoista, koska harvoin 360-mittaus lähestyy johtamista negatiiviselta kantilta. Usein ikäviä asioita ei haluta kysyä, koska se voi aiheuttaa palautevaiheessa kiusallisia tilanteita kaikille osapuolille.

Jo kauan on tiedetty, että persoonallisuudenpiirteissä on synkät ja valoisat puolensa, miksei siis myös johtamiskäyttäytymisessä.

Mutta jo kauan on tiedetty, että persoonallisuudenpiirteissä on synkät ja valoisat puolensa, miksei siis myös johtamiskäyttäytymisessä. Ja jos ne vielä näyttävät korreloivan suoraan heikompaan liikevaihtoon, niin olisi hölmöä olla tutkimatta erikseen niitä.

Jälkeenpäin tuloksista on helppo sanoa, että ”juuri noinhan sen pitikin mennä”. Mutta jokainen, joka on yhdistellyt ihmistieteellisiä mittareita koviin liiketoimintalukuihin, on joutunut monesti pettymään mittareiden heikkoon ennustekykyyn.

Tällä kertaa näin ei käynyt. Täytyy myöntää, että tarkistin datan rivit useampaan kertaan, koska lopputulos oli niin vahva. Siitä huolimatta tulos piti. Uskottava se oli: johtamiskäyttäytymisellä on suora, looginen ja yllättävänkin suuri yhteys rahaan.

Entä persoonallisuus?

Samalla vaivalla kokeilimme vielä sitä, voiko persoonallisuuden avulla ennustaa liikevaihtoa ja 360-arvioita. Suurin osa esimiehistä oli nimittäin käynyt jossain vaiheessa myös Psyconin henkilöarvioinnissa, joten nämäkin tulokset olivat käytettävissä.

Tuloksia löytyi myös täältä. Persoonallisuuden osalta varsinkin epäsosiaaliset ja narsistiset piirteet olivat myrkkyä 360-arvioinnissa. Kun nämä piirteet nousevat, kärsivät eniten seuraavat johtamisen osa-alueet:

  • Kyky muuttaa omaa toimintaa palautteen perusteella
  • Kyky asettaa toiminnalle selkeät tavoitteet
  • Kyky antaa tunnustusta onnistumisista
  • Kyky antaa palautetta myös henkilökohtaisella tasolla
  • Kyky organisoida päivittäistä toimintaa sujuvasti

Nämä kaksi persoonallisuudenpiirrettä erottuivat vahvasti negatiivisina melkein kaikilla johtamisen osa-alueilla. Mutta varsinkin ihmisten johtamisessa ja operatiivisessa toiminnassa ne ovat haitallisia.

Persoonallisuus ennusti johtamistyylin lisäksi  liikevaihdon kehitystä. Mutta tämä tarina on sen verran pitkä ja polveileva, että siitä lisää seuraavassa blogissa!