Vanhan sanonnan mukaan jokaisessa maassa on armeija, jos ei oma, niin jonkun muun. Tarkoituksena on kuvata, että valtatyhjiöllä on taipumus täyttyä ja tällä voi olla varsin ikävät seuraukset.

Vanhan sanonnan mukaan jokaisessa maassa on armeija, jos ei oma, niin jonkun muun. Tarkoituksena on kuvata, että valtatyhjiöllä on taipumus täyttyä ja tällä voi olla varsin ikävät seuraukset. Työyhteisöt, joista normaali esimiestyö on puuttunut syystä tai toisesta, havainnollistavat hyvin ilmiötä.

Johtajuusvaje tie Villiin länteen

Syitä työyhteisön johtajuusvajeeseen voi olla monia. Usein työyksikköön on nimettynä esimies, mutta hänen ajankäyttönsä on voinut suuntautua pidemmän aikaa muihin tekemisiin, erillisprojektiin tai omaan substanssityöhön. Voi myös olla, että sijaisuuden takia toinen henkilö on hoitanut oman toimensa ohella myös lähiesimiestyötä mutta liian pienellä panoksella. Yksikköön on alkanut syntyä epävirallisia rakenteita. Työntekijät ovat laajentaneet vähän kerrassaan omia valtaoikeuksiaan, ja yksittäiset henkilöt ottavat roolia työyhteisön ongelmien ratkaisijoina omien intressiensä pohjalta. On syntynyt Villi länsi, jossa kukaan ei ajattele kokonaisetua, vaan yksilökohtaiset lyhyen tähtäimen hyödyt ohjaavat toimintaa.

Osaava johtaja palauttaa pelisäännöt

Asia alkaa yleensä purkautua, kun työyksikölle valitaan uusi esimies ja asiat eivät menekään kuten piti. Kokenut esimies voi olla ihmeissään, kun aivan normaali johtamistyö ei tuotakaan tavallista vastetta. Luottamus ei rakennu, ja suorituksen ohjaukseen suhtaudutaan vastahakoisesti. Jos ohjauksen intensiteettiä kasvatetaan, syntyy erilaista stressikäyttäytymistä. Valitettavan usein esimies ei jaksa viedä projektia loppuun, vaan siirtyy toisaalle.

Villi länsi on mahdollista rauhoittaa, mutta se on yllättävän vaikea ja hidas prosessi, joka vie asianomaisilta aikaa ja syö tiimin tuottavuutta.

Miten tämä olisi vältettävissä? Ensinnäkin pitää tunnistaa, että ollaan rekrytoimassa esimiestä Villiin länteen, jossa työntekijöiden harkintavalta on levinnyt niin pitkälle työnjohto-oikeuden alueelle, että tavallinen esimiestyön harjoittaminenkin koetaan henkilökohtaisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisena. Loukkaus puolestaan synnyttää luontaisen puolustusreaktion. Tilanne pitää palauttaa normaaliksi vähittäin mutta päättäväisesti. Esimiehelle pitää järjestää riittävä tuki, koska muutosvaiheessa hän ei usein saa työyhteisöltään kannustusta eikä positiivisia kokemuksia. Myös esimiehen esimiehen pitää olla tarpeen mukaan käynnistämässä muutoksia ja osoittamassa, minkälaista johtajuutta organisaatio odottaa. Tähän liittyvä pelisääntötyö on syytä käynnistää työlainsäädännön ja esimiehen ja työntekijän velvollisuuksien läpi käymisellä, koska Villissä lännessä ne ovat usein unohtuneet.

Villi länsi on mahdollista rauhoittaa, mutta se on yllättävän vaikea ja hidas prosessi, joka vie asianomaisilta aikaa ja syö tiimin tuottavuutta. Vaaran merkkien havaitseminen ennalta on tässäkin paras apu. Raivokas sotajoukko on paljon helpompaa pitää rajan takana kuin lähettää sinne takaisin.