Hyvä haastattelu on parhaimmillaan keskustelu, josta innostuu sekä haastattelija että haastateltava.

Hyvä haastattelu on parhaimmillaan keskustelu, josta innostuu sekä haastattelija että haastateltava. Haastattelija saa tietoa rekrytointipäätöksen tueksi, tutustuu uuteen ihmiseen ja lisäksi kuulee, minkälaisena muut organisaation ja haettavan tehtävän näkevät. Työtä hakeva haastateltava puolestaan saa lisätietoa tehtävästä, työpaikasta ja odotuksista.

Piinapenkki vai hyvä keskustelu?

Itse uskon, että hyvä haastattelu on ilmapiiriltään miellyttävä, turvallinen ja sopivan rento. Haastateltavaa ei aseteta viilipyttymäisen haastattelijan piinapenkkiin vaan vuorovaikutustilanteeseen, jossa saa haastaa ja olla vaativakin, mutta samalla antaa toiselle myös mahdollisuuden loistaa ja näyttää parhaansa.

Itse uskon, että hyvä haastattelu on ilmapiiriltään miellyttävä, turvallinen ja sopivan rento.

Haastatteluiden avulla toki haetaan vastauksia esimerkiksi hakijan paineensietokykyyn ja esiintymistaitoihin, mutta taitava haastattelija osaa hakea vastauksia niihin luomalla ilmapiiristä miellyttävän. Haastatteluhan on usein esimiehen ja työnhakijan ensimmäinen kohtaaminen, joka jää hyvin molempien mieleen. Hakija pyrkii myös muodostamaan käsitystä tulevasta esimiehestään ja työpaikan kulttuurista.

Haastattelukysymysten työkalupakki

Yksi haastattelun tärkeimmistä tavoitteista on saada vastaus kolmeen keskeiseen teemaan:

1. Motivaatio:

  • Miksi hakija on kiinnostunut haettavasta tehtävästä ja meidän organisaatiosta?
  • Mitä odotuksia hänellä on haettavasta tehtävästä?

2. Osaaminen:

  • Mitä osaamista ja vahvuuksia hakijalla on haettavaan tehtävään?
  • Mikä olisi uutta ja haastavaa?
  • Mikä on hakijan valmius ja into oppia uusia asioita?

3.    Yhteensopivuus:

  • Miten hyvin hakijan toimintatapa ja arvot istuvat meidän organisaatioon, tähän tehtävään ja tiimiin, meidän asiakkaisiin tai muihin sidosryhmiin?

Haastattelijalla voi olla tukenaan ja apunaan kysymyslista tai hän voi edetä vapaammin tilanteen mukaan. Tärkeintä kuitenkin on, että haastattelun päätyttyä haastattelijalla on vastaukset kolmeen edellä mainittuun keskeiseen teemaan ja että hakija on saanut kertoa itsestään ja osaamisestaan kaiken sen, mitä on suunnitellutkin.

Lisäksi on tärkeää, että haastateltava on saanut vastaukset organisaatioon ja tehtävään liittyviin kysymyksiinsä.

Hyvä haastattelija on aidosti kiinnostunut hakijasta eikä tyydy pintapuolisiin vastauksiin, vaan hakee lisää tietoa pyytämällä esimerkkejä ja täsmennyksiä. Toisinaan pelkkä hiljaisuuskin auttaa hakijaa jäsentämään ja avaamaan ajatuksiaan syvällisemmin ja perusteellisemmin.

Onnistunut rekrytointi kuuluu palautteissa

Olipa haastattelija sitten ensi kertaa rekrytoimassa oleva aloitteleva esimies tai kokenut konkari, hyvän haastattelun tärkein eväs on oikea asenne. Hakija on nähnyt usein ison vaivan hakiessaan työpaikkaa, on tosissaan liikkeellä ja laittaa itsensä peliin. Rekrytoijan tulee arvostaa ja kunnioittaa tätä panostusta ja olla itsekin hyvin valmistautunut ja hakijasta kiinnostunut.

Rekrytoijan tulee arvostaa ja kunnioittaa tätä panostusta ja olla itsekin hyvin valmistautunut ja hakijasta kiinnostunut.

Rekrytoinnin loppusuoralla esimies joutuu kohtaamaan monen hakijan pettymyksen, kun vain yksi ihminen saa iloisen puhelinsoiton ja tulee valituksi. Rekrytointi on kuitenkin onnistunut hyvin, jos muutkin hakijat kokevat, että ovat saaneet käydä mielenkiintoisia juttutuokioita ja haluavat kuulla myös tulevaisuudessa avautuvista työmahdollisuuksista. Se on rekrytoijalle sitä parasta palautetta.

Vieraileva kirjoittaja Maria Calonius tarkastelee rekrytointia prosessina, joka on parhaimmillaan innostava ja ajatuksia herättävä niin työnhakijalle kuin työnantajallekin, ja pohtii keinoja, joilla rekrytointia saadaan tehostettua ja hyödynnettyä mahdollisimman monipuolisesti