Hyvä haastattelu on parhaimmillaan keskustelu, josta innostuvat sekä haastattelija että haastateltava.

Hyvä rekrytointihaastattelu on parhaimmillaan keskustelu, josta innostuvat sekä haastattelija että haastateltava. Haastattelija saa tietoa rekrytointipäätöksen tueksi, tutustuu uuteen ihmiseen ja lisäksi kuulee, minkälaisena muut organisaation ja haettavan tehtävän näkevät. Työnhakija puolestaan saa lisätietoa tehtävästä, työpaikasta ja odotuksista.

Piinapenkki vai hyvä keskustelu?

Hyvä rekrytointihaastattelu eli tuttavallisemmin työhaastattelu on ilmapiiriltään miellyttävä, turvallinen ja sopivan rento. Haastateltavaa ei aseteta viilipyttymäisen haastattelijan piinapenkkiin vaan vuorovaikutustilanteeseen, jossa saa haastaa ja olla vaativakin, mutta samalla antaa toiselle myös mahdollisuuden loistaa ja näyttää parhaat puolensa. Työhaastattelu on jännittävä ja usein tunnepitoinen tilanne hakijalle, joten haastattelijan on hyvä tiedostaa, että konteksti vaikuttaa hakijan käyttäytymiseen ja toimintaan. Etäyhteydessä toteutettavissa rekrytointihaastatteluissa on erityisen tärkeää, että kaikilla osallistujilla on kamerat päällä – haastattelija ja haastateltava ovat tasavertaisia myös etähaastattelussa.

Hyvä rekrytointihaastattelu eli tuttavallisemmin työhaastattelu on ilmapiiriltään miellyttävä, turvallinen ja sopivan rento.

Rekrytointihaastatteluiden avulla haetaan toki vastauksia esimerkiksi hakijan paineensietokykyyn ja esiintymistaitoihin liittyen, mutta taitava haastattelija osaa hakea vastauksia niihin miellyttävässä ilmapiirissä. Haastatteluhan on usein esihenkilön ja työnhakijan ensimmäinen kohtaaminen, joka jää hyvin molempien mieleen. Hakija pyrkii myös muodostamaan haastattelutilanteen perusteella käsitystä tulevasta esihenkilöstään ja työpaikan kulttuurista.

Haastattelukysymysten työkalupakki

Yksi rekrytointihaastattelun tärkeimmistä tavoitteista on saada vastaus kolmeen keskeiseen työmenestykseen vaikuttavaan teemaan:

1. Motivaatio:

  • Miksi hakija on kiinnostunut haettavasta tehtävästä ja meidän organisaatiosta?
  • Mitä odotuksia hänellä on haettavasta tehtävästä?

2. Osaaminen:

  • Mitä osaamista ja vahvuuksia hakijalla on haettavaan tehtävään?
  • Mikä olisi uutta ja haastavaa?
  • Mikä on hakijan valmius ja into oppia uusia asioita?

3.    Yhteensopivuus:

  • Miten hyvin hakijan toimintatapa ja arvot istuvat meidän organisaatioon, tähän tehtävään ja tiimiin, meidän asiakkaisiin tai muihin sidosryhmiin?

Haastattelijalla voi olla tukenaan ja apunaan kysymyslista tai hän voi edetä vapaammin tilanteen mukaan. Tärkeintä kuitenkin on, että työhaastattelun päätyttyä haastattelijalla on vastaukset kolmeen edellä mainittuun keskeiseen teemaan ja että hakija on saanut kertoa itsestään ja osaamisestaan kaiken sen, mitä on suunnitellutkin. Lisäksi on tärkeää, että hakija on saanut vastaukset organisaatioon ja tehtävään liittyviin kysymyksiinsä.

Hyvä haastattelija on aidosti kiinnostunut hakijasta eikä tyydy pintapuolisiin vastauksiin, vaan hakee lisää tietoa pyytämällä esimerkkejä ja täsmennyksiä. Toisinaan pelkkä hiljaisuuskin auttaa hakijaa jäsentämään ja avaamaan ajatuksiaan syvällisemmin ja perusteellisemmin.

Onnistunut rekrytointi kuuluu palautteissa

Olipa haastattelija sitten ensi kertaa rekrytoimassa oleva aloitteleva esihenkilö tai jo enemmän rekrytointeja hoitanut kokenut konkari, hyvän työhaastattelun tärkein eväs on oikea asenne. Hakija on nähnyt usein ison vaivan hakiessaan työpaikkaa, on tosissaan liikkeellä ja laittaa itsensä peliin. Rekrytoijan tulee arvostaa ja kunnioittaa tätä panostusta ja olla itsekin hyvin valmistautunut ja hakijasta kiinnostunut.

Rekrytoijan tulee arvostaa ja kunnioittaa tätä panostusta ja olla itsekin hyvin valmistautunut ja hakijasta kiinnostunut.

Rekrytoinnin loppusuoralla esihenkilö joutuu kohtaamaan monen hakijan pettymyksen, kun vain yksi ihminen saa iloisen puhelinsoiton ja tulee valituksi. Rekrytointi on kuitenkin onnistunut hyvin, jos hakijat kokevat, että ovat saaneet osallistua mielenkiintoisiin juttutuokioihin, ja haluavat kuulla myös tulevaisuudessa avautuvista työmahdollisuuksista. Se on rekrytoijalle sitä parasta palautetta.

Vieraileva kirjoittaja Maria Calonius tarkastelee rekrytointia prosessina, joka on parhaimmillaan innostava ja ajatuksia herättävä niin työnhakijalle kuin työnantajallekin, ja pohtii keinoja, joilla rekrytointia saadaan tehostettua ja hyödynnettyä mahdollisimman monipuolisesti