Keskijohto tekee asiantuntijaorganisaatioissa työtään haastavalla paikalla. Onko keskijohto johtajuuskulttuurin aktiivisena tekijänä vai sivustakatsojana?

Keskijohto tekee asiantuntijaorganisaatioissa työtään haastavalla paikalla. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä verkostoissaan sukkuloivia asiantuntijoita ole tarkoituksenmukaista johtaa perinteisen kontrollin keinoin.

Tarvitaan jaettua näkymää tulevasta ja keskinäistä luottamusta. ”Puun ja kuoren välissä” -metafora ei näkemykseni mukaan kerro koko kuvaa keskijohdon haastavasta tilanteesta, vaan riskinä näyttää enemmänkin olevan ajautuminen sivuraiteille, ulos johtamisen avainpaikalta. Keskijohdon osattomuus nousi esiin mielenkiintoisena löydöksenä johtajuuskulttuurin olemusta ja kehittämistä käsittelevässä väitöstutkimuksessani (Mäki, 2017). Organisaation johtajuuskulttuuri raamittaa keskijohdon työtä. Toisaalta myös toisin päin, keskijohdon toimijat vaikuttavat organisaation kulttuuriin. Osallisuuden tarkastelun kautta avautuu kuva organisaation yhden keskeisen johtamisresurssin, keskijohdon ja lähiesimiesten, roolista ristiriitaisten odotusten kohteena. Havainto on tärkeä etenkin kehittämisen kannalta. Mikäli keskijohto ei koe olevansa johtajuuskulttuurin avainpaikalla, menetetään organisaatioissa valtava määrä potentiaalia monella eri toimijatasolla. Minkälaisessa johtajuusympäristössä keskijohto asiantuntijaorganisaatioissa toimii? Millaisia ristiriitaisia odotuksia se työssään kohtaa? Entä mitä keskijohdon osattomuudelle voidaan tehdä? Lue koko artikkeli Henryn Työn tuuli -julkaisusta.

Klikkaa tästä lukemaan Työn tuuli 1/2018 -julkaisu kokonaisuudessaan.