Vaikka budjettitaulukon rivistöstä ei löydy työnantajakuvan kehittämiselle omaa riviä, ei kannata heittää hanskoja tiskiin.

Työnantajakuvan kehittäminen on ollut viestinnän, HR:n ja rekrytoijien mielessä jo vuosia. Moni keikkuu silti edelleen pienten budjettien, käytettävän työajan niukkuuden ja vastuunjaon haasteiden aallokossa. Mitä tehdä, jos budjetissa ei olekaan isoa siivua lohkaistavaksi tälle tuiki tärkeälle tekemiselle? Joku ehkä ajattelee, että työnantajakuvaa rakennetaan vain isoilla rekrykampanjoilla ja mainonnalla. Väärin. Vaikka budjettitaulukon rivistöstä ei löydy työnantajakuvan kehittämiselle omaa riviä, ei kannata heittää hanskoja tiskiin. Alla muutama vinkki pienen budjetin pakertajille.

Mitä meille kuuluu?

43 % kokeneista ammattilaisista kertoo Universumin tuoreen tutkimuksen mukaan harkitsevansa työpaikan vaihtoa seuraavan vuoden aikana. Huh. Aika pysäyttävä luku. Parhaiden osaajien löytämisen ja houkuttelemisen kannalta ei siis kannata unohtaa myöskään naapurihuoneen Perttiä tai vastaanoton Terttua. Jos omat eivät innostu työstään, miksi muiden pitäisi? Erittäin olennainen kohderyhmätyönantajakuvan kannalta ovat omat työntekijäsi – tärkein äänitorvesi ja brändin rakentajasi.

Katso peiliin ja sisäistä näkemäsi

Keitä me olemme? Mikä meidän väkeämme innostaa? Mikä erottaa meidät muista? Välillä on hyvä pysähtyä ja porautua oman tekemisen ytimeen – selvittää yrityksen sisäinen työnantajakuva ja tiedostaa, miten se eroaa esimerkiksi kilpailijoista. Yllättävän monelta puuttuu vielä kiteytetty ja ajatuksella faktoihin pohjautuen tuotettu työnantajalupaus (EVP eli employer value proposition).

Olettaminen ei kannata. Kysy omiltasi, se ei maksa mitään. Jos peilikuva ei imartele, on turha miettiä, miksi parhaat hakijat kääntävät katseensa muualle. Ilman selvää näkemystä omasta sisäisestä työnantajakuvasta ja työntekijäkokemuksesta on vaikea koittaa erottautua työnantajana, saati ymmärtää, mistä kannattaisi viestiä. Viime viikolla vieraanamme käynyt Hannes Snellmanin Jenni Ristiniemi jakoi heidän tarinansa työnantajalupauksen kiteyttämisestä. Poimi vinkit Jennin blogista.

#me

Työnhakijat janoavat tietoa todellisesta työympäristöstä ja aidoista arjen tekijöistä, ihmisistä. Paras ja mainonnaltaankin edullinen viestintäkanava löytyy onneksi jo jokaisen läppäriltä ja kännykästä. Some on oiva kanava välittää työpaikan tunnelma todenmukaisesti kuvien ja videoiden kautta. Kanavat kehittävät jatkuvasti uusia ominaisuuksia mm. videosisällön editointiin, ja sisällön tuottaminen onnistuu näppärästi paikasta ja ajasta riippumatta. Hauskat somekamppikset herättelevät passiivisiakin hakijoita levitessään somessa muidenkin kuin aktiivisten työnhakijoiden silmille.

Kasvoton viesti ei kuitenkaan pure. Onnistujat valjastavatkin henkilöstönsä tuottamaan sisältöjä yhteisvoimin. Kurkkaa Psyconin tuore Instagram-tili, jossa vaihtuva sisältö on henkilöstön itse tuottamaa.

Minä, sinä, hän, me, te, he

Hyvä sisältö ei sekään yksin riitä. Verkostoitumalla ja jakamalla sisältöjä tuot viestisi mahdollisimman monien silmäparien eteen. Työntekijöiden verkostot kannattaa masinoida viestien viejäksi ja omaa väkeä kannustaa jakamaan sisältöjä verkostoissaan.

Ei kannata lannistua, jos työnantajakuvan kehittämiselle ei (vielä) ole omaa budjettiriviään. Pelkkä raha ei yksin rakenna työnantajabrändiäsi. Työnantajakuva ei ole markkinointikampanja vaan kädet savessa tekemistä. Mielikuvat rakentuvat kaikesta toiminnasta, kohtaamisista, ihmisistä. Kuten Paula Narkiniemi osuvasti blogissaan kirjoittaa: Kuten maineen rakentamisessa muutenkin, myös työnantajamaineessa on loppupeleissä kyse nimenomaan päivittäisistä teoista ja tekemättä jättämisistä, ei niinkään kampanjoista. Toki kampanjat vahvistavat rakentuvaa työnantajakuvaa, mutta yksinään niiden varaan on hutera rakentaa koko mainetta”.