Työnantajakuvan rakentaminen ja mielikuvien mittaaminen koetaan usein aikaa ja vaivaa vieväksi toimenpiteeksi.

Työnantajakuvan rakentaminen ja mielikuvien mittaaminen koetaan usein aikaa ja vaivaa vieväksi toimenpiteeksi. Vastapainoksi haluan jakaa kanssanne käytännön esimerkin siitä, kuinka nykyhetken työnantajakuva saatiin selville nopeasti ja ilman erillisiä kustannuksia.

Viime syksynä keskustelin uuden asiakkaani Sarin* kanssa heidän organisaationsa työnantajakuvasta. Herättelin kysymällä, millainen organisaation työnantajakuva on tällä hetkellä. Sari totesi, ettei hän itse asiassa ollut aivan varma, mutta jonkinlainen mututuntuma asiasta kyllä oli. Ja tiedossa oli sekin, millaiseksi työnantajakuva haluttiin rakentaa.

Keskustelumme pohjalta lähdimme pohtimaan, kuinka saisimme selkiytettyä olemassa olevaa työnantajakuvaa. Sarin intressinä ei ollut järjestää laajoja, resursseja vieviä tutkimuksia, joten päätimme lähteä selvittämään asiaa yhteistyömme tarjoamien arkisempien tilanteiden kautta. Sovimme, että jokaisen rekrytointihaastattelun yhteydessä nipistämme muutamia minuutteja siihen, että pyydämme hakijoita vastaamaan erityisen perustellusti seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitä tiedät meidän organisaatiostamme?
  2. Mistä olet saanut ja etsinyt tietoa organisaatiostamme?
  3. Minkä vuoksi olet kiinnostunut työskentelemään juuri meidän organisaatiossamme?
  4. Mitä haluaisit vielä tietää meistä ja toiminnastamme?
  5. Mitä toivot tulevalta työnantajaltasi?

Reilun 20 haastattelun jälkeen meillä oli jo näkemystä siitä, mitä työnhakijat organisaatiosta ajattelivat. Tietyt samankaltaisuudet nimittäin alkoivat toistua haastattelusta toiseen. Vastausten pohjalta teimme muun muassa seuraavanlaisia päätelmiä:

  • Yleisimmät kanavat tiedon etsimiseen ovat tuttavat sekä organisaation kotisivut. Tietoa haetaan yleisimmin tutuilta ihmisiltä, jotka työskentelevät organisaatiossa tai tuntevat siellä työskenteleviä henkilöitä. Ei siis ole perusteetonta väittää, että houkuttelevan työnantajakuvan rakentaminen lähtee organisaation sisältä käsin. On väitetty, että kotisivut ovat kuoleva luonnonvara, mutta vastausten mukaan lähes jokainen hakija on käynyt kotisivuilla etsimässä perustietoja yrityksen toiminnasta. Ehkä kotisivujen painopiste on vain muuttumassa – ei vain toimittajalta asiakkaalle, vaan entistä vahvemmin myös työnantajalta työnhakijalle.
  • Sosiaalinen media nousi vastauksissa yllättävän merkittäväksi tiedonhaun kanavaksi, eikä vain nuorten hakijoiden keskuudessa. Sosiaalinen media tarjoaa oivan keinon vuorovaikutukseen hakijoiden kanssa jo hakuajalla, mutta sen hyödyntäminen vaatii aktiivisuutta ja resursseja.
  • Saimme informaatiota siitä, mitä organisaation tämän hetkisiä piirteitä hakijat arvostavat. Toisaalta saimme tietoa myös siitä, mitkä organisaation merkittävinä pitämät asiat olivat jääneet hakijoilta noteeraamatta. Näitä tulisi tulevaisuudessa tuoda näkyvämmin esille eri kanavissa.
  • Saimme kuulla hakijoiden kysymyksiä ja ajatuksia asioista, joihin he eivät olleet löytäneet vastauksia ja jotka heitä olivat jääneet askarruttamaan – toisin sanoen arvokasta tietoa siitä, mitkä sellaiset asiat potentiaalisia työnhakijoita kiinnostavat, joista emme olleet osanneet viestiä tarpeeksi hyvin ja selkeästi.

Päätimme jatkaa syksyistä kokeiluamme myös tämän vuoden puolella, ja ensimmäiset haastattelut ovat jo takanapäin. Toki tiedostamme, että tekemämme empiirisen kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia ja työhaastattelu tilanne, jossa hakijat eivät välttämättä ole kriittisimmillään. Sari kollegoineen on kuitenkin kokenut kerätyn tiedon hyödylliseksi. Näinkin arkisella ja vaivattomalla toimenpiteellä he ovat saaneet mututiedon tueksi kättä pidempää tulevaa työnantajakuvan kehittämistä varten. Jos työnantajakuvan nykytilasta kaivataan lisätietoa teidän organisaatiossanne, suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

*Asiakkaan nimi muutettu tätä kirjoitusta varten