Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka puhuu työnilon puolesta. Työyhteisön myönteinen ilmapiiri ja avoin vuorovaikutus luovat hyvät puitteet mielekkäälle työnteolle.

Työnilon resepti kannattaa ottaa käyttöön erityisesti muutosten pyörteissä ja taloudellisesti vaikeina aikoina.

– Työnilo tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että on mukava tulla töihin ja lähteä sieltä saatuaan hyvää aikaan, Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka sanoo.

Mutta miten se onnistuu haastavana aikana, jolloin työelämä tuntuu olevan pelkkää kiirettä, stressiä, ratkaisemattomia ristiriitoja, eläkkeelle pakoa ja yt-neuvotteluja?

– Parempaa huomista rakennetaan sitkeydellä ja toiveikkuudella. Myllerryksistä huolimatta ei pidä jäädä negatiivisen ilmapiirin vangiksi, sillä kielteisyys tarttuu, eikä se hyödytä ketään.

Miten löytää työniloa aikana, jolloin työelämä tuntuu olevan pelkkää kiirettä, stressiä, ratkaisemattomia ristiriitoja, eläkkeelle pakoa ja yt-neuvotteluja?

Mankan mukaan myönteisyys avaa mielen, antaa tilaa uusille ajatuksille, teoille ja suhteille. Työntekijöiden voimavarat, taidot ja osaaminen pääsevät paremmin esille, mikä on pääomaa myös työnantajalle.

– Lukuisten tutkimusten mukaan työnilo kasvattaa tehokkuutta ja luovuutta sekä vähentää sairauspoissaoloja. Tämä puolestaan vaikuttaa organisaation menestykseen. Molemmat hyötyvät.

Millaista puhetta työpaikalla liikkuu?

Avainsana on yhteisöllisyys. Marja-Liisa Manka kehottaa miettimään, millaista puhetta omalla työpaikalla liikkuu. Onko se avointa ja ystävällistä vai puhutaanko selän takana? Jaetaanko työpaikalla hyviä uutisia ja vahvistetaan optimismia vai kyräillään ja kadehditaan?

– On luonnollista, että muutokset ja myllerrykset pelottavat. Keskeisessä roolissa on esimies, jonka vastuulla on optimismin johtaminen. Hän huolehtii työpaikkansa myönteisestä ilmapiiristä ja antaa tarvittaessa palautetta, niin myönteistä kuin rakentavaakin.

Avainsana on yhteisöllisyys.

Mankan mukaan työnilon rakennuspalikat ovat samat niin vakaina kausina kuin taloudellisesti haastavampina aikoina. Sen sijaan intensiteetissä on eroa.

– Haastavissa tilanteissa tehtävää on enemmän. Tarvitaan paljon keskustelua ja uusia ratkaisuja. Kaaos on myös mahdollisuus, koska se pakottaa liikkeelle. Hyvinä aikoina tyydytään helposti ylläpitämään vallitsevia olosuhteita – ollaan ikään kuin kääriydytty suuruuden idylliin eli ei uskalletakaan ottaa ongelmia esille.

Mistä ammentaa iloa epävarmuudessa?

Ilmapiirin toiveikkuutta ylläpidetään yhdessä. Kaikki työntekijät ovat siitä vastuussa, esimies etunenässä. Yhdessä keskustellen haetaan vahvuuksia ja kehittämisen kohteita.

Mankan mukaan tässä tilanteessa joukkoa luotsaa parhaiten tunneälykäs johtaja. Hänen puoleensa voi kääntyä pahan paikan tullen, koska hän kuuntelee ja on henkisesti läsnä.

Kipeät ratkaisutkin on mahdollista hoitaa ihmistä arvostaen. Joskus yksinkertaisesti taloudellinen pohja murenee.

– Se ei johdu työntekijästä vaan tilanteesta. Uuden työpaikan löytämisessä avuksi voidaan tarjota muutosvalmennusta.

Mankan mukaan työnilo pohjautuu reiluun työn organisointiin eli oikeudenmukaisuuteen ja yhteiseen päätöksentekoon. Eteenpäin menoa tukee avoin vuorovaikutus: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut.

Meissä ei ole akkua, jonka voisimme ladata kesälomalla seuraavaksi työvuodeksi. Siksi jokaisen on huolehdittava voimiensa päivittäisestä elvyttämisestä.

Mutta miten työntekijä voi kokea työniloa, jos asema työssä on epävarma tai yt-neuvottelut ovat käynnissä?

– Omien työtehtävien hyvällä hoitamisella ja oman osaamisen kehittämisellä. Tosin barometrien mukaan työn mielekkyys on ollut alamäessä eli vaikka tekisi työnsä hyvin, se ei siltikään aina jatku. Tämä on realiteetti, jonka kanssa on opittava elämään.

Manka muistuttaa, ettei töitä voi tehdä hammasta purren – potutuksen tunteita ja huolenaiheita täytyy tarvittaessa päästä jakamaan. Yhtä tärkeää on palautuminen:

– Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Meissä ei ole akkua, jonka voisimme ladata kesälomalla seuraavaksi työvuodeksi. Siksi jokaisen on huolehdittava voimiensa päivittäisestä elvyttämisestä.

  • Marja-Liisa Manka on tunnustettu työhyvinvoinnin puolestapuhuja ja hän on julkaissut lukuisia teemaa käsitteleviä kirjoja. Marja-Liisa toimii  professorina Tampereen yliopistolla sekä luotsaa Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmää.

Teksti: Ulla Saikkonen