Viime aikoina somessa on yleistynyt hyvän ihmisen syndrooma. Kovaääninen omien arvojen toitottaminen – hyvesignalointi – kätkee taustalleen vähemmän aurinkoisen puolen ihmisyydestä.

Uuden tutkimuksen mukaan varsinkin narsismi ja psykopatia ovat niitä piirteitä, jotka naamioituvat hyveen asuun julkisessa keskustelussa.

Myrkylliset piirteet ottavat mieluusti itselleen hyveellisen ihmisen roolin, koska sillä saa nopeasti irtopisteitä sosiaalisessa mediassa.

Irtopisteillä saa esimerkiksi egolleen tyydytystä, aineellisia palkkioita ja mahdollisuuden manipuloida keskustelua. Juuri niitä asioita, joita narsisti tai psykopaatti muutenkin tavoittelevat.

Lisäksi niillä voi oikeuttaa myös moraalittomat teot. Ajatteluvinoumalla voi selittää kaiken parhain päin: ”Olen poikkeuksellisen moraalinen ihminen, joten on ihan ok hiukan kiertää joskus lakeja omaksi eduksi”.

Aito pyhimys vai sosiaalisen median hyvesoturi?

Myös aidosti moraalisia ihmisiä on olemassa, mutta he eivät pidä itsestään meteliä Twitterissä. Yleensä totuus paljastuu, kun näkee moraalinvartijan kulissien takana.

Ilmastomarssi kaatosateessa ei ole houkutteleva vaihtoehto, jos kuvia ei saa jakoon Twitteriin tai Facebookiin. Moraalia ei kannata vartioida, jos kukaan ei ole näkemässä.

Usein hyvesignalointiin liittyy myös uhriutuminen ja marttyyrin rooli. Moralistisilla avainsanoilla ja hyveellisen uhrin statuksella saadaan sellainen sädekehä aikaiseksi, että kaikki vastaväitteet ovat turhia – jos olet eri mieltä, olet paha ihminen.

Ja näin syntyy hyveellinen uhri. Sosiaalisen median soturi, joka tuomitsee kaikki väärinajattelijat. Väsymätön moraalitaistelija, joka jakaa oikeutta ja loukkaantuu myös muiden puolesta. Samalla moraalisoturille syntyy sädekehä, joka heijastaa kaiken kritiikin pois.

Myrkyllisiä piirteitä sisältävälle persoonallisuudelle tämä on täydellinen rooli. Hyvesignalointi ja uhrin rooli helpottavat manipuloijan työtä.

Hyveellisen uhriutujan psykologiaa

Tuoreessa artikkelissaan kanadalaiset tutkijat selvittivät, kuinka hyveellisen uhrin aseman ottaminen selittyy psykologisten piirteiden avulla. Lisäksi tutkittiin, onko uhriutuvilla hyvesignaloijilla enemmän taipumusta valehteluun kuin muilla ihmisillä.

Valehtelua tutkittiin yksinkertaisella koeasetelmalla, jossa tutkittava kuvitteli voivansa huijata kolikonheiton tuloksissa ilman, että voi jäädä kiinni. Tällä haluttiin tutkia, tekeekö tilaisuus valehtelijan, jos siitä on hyötyä.

Persoonallisuuspiirteiksi valittiin kolme perinteisesti manipulointiin ja muista hyötymiseen liittyvää piirrettä: narsismi, psykopatia ja machiavellismi. Nämä kolme piirrettä tunnetaan tutkimuskirjallisuudessa nimellä The Dark Triad.

Yhteistä niille kaikille on itsekäs, manipuloiva ja muista hyötymään pyrkivä käytös, joka kuitenkin pintapuolisesti näyttää kiiltävältä, jopa rakastettavalta. Tällaista ihmistä kuvaa hyvin amerikkalainen termi high talk, low blows.

Hyveellinen uhriutuja on todennäköisemmin valehtelija

Kanadalaisten tulos oli mielenkiintoinen. Ensinnäkin kaikki kolme myrkyllistä piirrettä korreloivat hyveellisen uhrin roolin ottamiseen. Mitä hyveellisempää ihminen esitti, sen synkempiä piirteitä taustalta löytyi.

Varsinkin narsismi korreloi hyvän ihmisen esittämiseen, machiavellismi taas enemmän uhrin roolin hyödyntämiseen. Kokonaisuutena yhteys kaikkien näiden välillä oli varsin vahva. Hyveellisessä uhriutujassa oli tasainen sekoitus narsistisia, psykopaattisia ja machiavellistisiä piirteitä.

Yhteys oli vahva siitä huolimatta, että erilaiset demografiset ja sosioekonomiset tekijät (jotka voivat aiheuttaa aidosti yhteiskunnallisen uhrin aseman) vakioitiin.

Hyveelliset uhriutujat myös valehtelivat muita useammin. He saivat rahallisen bonuksen valehtelunsa avulla, joten motiivi omaksua hyveellisen uhrin status oli taloudellinen hyöty.

Valehtelu ei sinänsä ollut yllättävää, koska hyveellisen uhriutujan psykologisissa rakennuspalikoissa oli juuri niitä persoonallisuuspiirteitä, jotka valehteluun ja oman edun tavoitteluun yleensäkin altistavat.

Miten tuloksia voisi hyödyntää rekrytoinnissa?

Aina kannattaa katsoa ristiriitaa ihmisen tekojen ja puheiden välillä. Kovaäänisimpiin julistajiin kannattaa suhtautua varauksella. Jos moraalinen toiminta loppuu, kun kukaan ei ole katsomassa, kannattaa olla varuillaan.

Tai jos ihminen tekee marttyyrin itsestään juuri niissä tilanteissa, joissa siitä on hänelle eniten hyötyä, kyseessä voi olla enemmänkin manipulointi kuin todellinen uhrautuminen.

Joskus myrkylliset persoonallisuuspiirteet ovat keskiarvoa selvästi korkeammalla, vaikka fraasit haastatteluun on lainattu Äiti Teresalta. Silloin kannattaa painottaa enemmän testituloksia ja käyttäytymistä kulissien takana kuin haastatteluvastauksia.

Kukaan tuskin haluaa organisaatioonsa kaunopuheista manipulaattoria, jonka suurin motivaattori on oma hyöty. Tällainen moraalinen kameleontti saa aikaan paljon tuhoa, ennen kuin paljastuu. Helpointa on siksi tunnistaa tällainen ihminen jo ennen rekrytointipäätöstä.

 

Kanadalainen tutkimus:
Ok, E., Qian, Y., Strejcek, B., & Aquino, K. (2020). Signaling Virtuous Victimhood as Indicators of Dark Triad Personalities. Journal of Personality and Social Psychology. Advance online publication. http://dx.doi.org/10.1037/pspp0000329

https://scottbarrykaufman.com/wp-content/uploads/2020/07/Ok-et-al.-2020.pdf