Mitä Psyconin keräämä 360-aineisto paljastaa mm. liikevaihtokehityksen ja esimieskäyttäytymisen välisistä yhteyksistä? Voiko johtaminen olla niin yksinkertaista kuin tutkimustulokset antavat ymmärtää?

Lukioaikainen englannin opettajani totesi aikanaan kielen opiskelun olevan helppoa hommaa. Ei tarvitse opetella kuin kaksi asiaa: sanat ja kielioppi. Viimeisimmän seurantatutkimuksemme alustavan tarkastelun mukaan vaikuttaa siltä, että johtamisessa on sama juttu. Ei tarvitse olla kunnossa kuin kolme asiaa: kokonaisuuden ja suunnan on oltava kirkas, arkisen päätöksenteon ripeää ja motivaation kohdallaan. Voiko johtaminen olla noin yksinkertaista? Tulosten mukaan saattaa jopa olla…

Psyconilla on ollut onni tehdä läheistä yhteistyötä suomalaisen suuryrityksen kanssa. Yrityksellä on hyvin toimiva rekrytointiprosessi ja systemaattinen valmennusohjelma. Vuosien myötä meille on kertynyt seurantatietoa soveltuvuusarviointituloksista sekä tietoa esimiesten johtamiskäyttäytymisestä 360-arviointien kautta. Niin ikään käytössämme on ollut ns. kovaa dataa eli asiakasyrityksen suorituksenarviointitieto (mm. tiukkoja talouslukuja). Tietomäärät ovat niin suuria, että niiden tilastollinen käsittely on luotettavaa.

Vuosien myötä meille on kertynyt seurantatietoa soveltuvuusarviointituloksista sekä tietoa esimiesten johtamiskäyttäytymisestä 360-arviointien kautta.

Olemme tehneet jo aiemmin useita analyysejä persoonallisuuden eri osa-alueiden yhteyksistä kovaan suorituksenarviointitietoon ja päässeet siten kehittämään arviointikäytäntöjä. Nyt vihdoin saimme kasaan niin suuren 360-aineiston, että oli mahdollista katsastaa mm. liikevaihtokehityksen ja esimieskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä.

Mikä tulokulma?

Ensimmäisen analyysikierroksen selitettävänä muuttujana oli eri henkilöiden johtamien yksiköiden liikevaihdon kehitys. Selittävinä muuttujina olivat 360-mittarin kaikki osa-alueet yksittäisine osioineen. Taustalla oleva käsitekehikko on rakenteeltaan pitkälti yhdenvertainen Psyconin kehittämän johtamismallin kanssa; käytetyn 360-mittarin osiot on vain muotoiltu kuvaamaan näkyvää johtamiskäyttäytymistä.

Millaisia yhteyksiä?

Esittelimme hiljattain analyysin uunituoreita tuloksia asiakkaan edustajille tavoitteena miettiä tulevaisuuden linjauksia valintakriteerien ja valmennuksen sisältöpainotusten hiomiseksi – mikäpä silloin olisi mukavampi pohja kehittämiselle kuin tarkastella tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Hämmentävää oli nähdä erittäin vahvoja yhteyksiä 360-kartoituksen ja liikevaihdon kehittymisen välillä. Ne vaikuttivat jälkikäteen jopa itsestäänselvyyksiltä (”…siis totta kai näin on…”). Niissä yksiköissä, joissa liikevaihdon kehitys oli ylittänyt tavoitteen, vastuussa olleet esimiehet saivat korkeimpia palautearvoja siitä, että

  • he osaavat huomioida näkemyksissään yksikön kokonaisedun (tämä on strategista johtamista)
  • he osaavat organisoida päivittäistä toimintaa ripeästi ja sujuvasti (tämä puolestaan päivittäistä toiminnan johtamista)
  • he ovat runsaassa vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa ja valmentavat muita yrittämään parhaansa (henkilöjohtamista).

Yhteydet olivat erittäin merkitseviä ja kiistattomia. Analyysistä oli muuten esimiehen oma arvio pudotettu pois. 

Voi olla toki kriittinen ja todeta, että liikevaihdon kehittymiseen vaikuttaa moni muukin seikka. Niin vaikuttaakin. Nyt tarkastelukulmana oli kuitenkin pohtia, onko johtamisella ja menestyksellä yhteyttä. On sillä – nimittäin niissä yksiköissä, joissa liikevaihto oli jäänyt alle tavoitetason, lukuarvot em. osioissa olivat systemaattisesti alhaisia.

Oli mukava katsella palaverissamme, kuinka asiakkaan edustajat siirtyivät nopeasti suunnittelemaan tulosten hyödyntämistä käytännössä.

Hyötyjä?

Oli mukava katsella palaverissamme, kuinka asiakkaan edustajat siirtyivät nopeasti suunnittelemaan tulosten hyödyntämistä käytännössä. Pitkän yhteistyön ansiosta Psyconilla on ollut ilo tuottaa seurantatietoa, jota asiakasyritys saattaa hyödyntää HR-markkinointiviestinnässä, valintakriteerien täsmentämisessä, perehdytyksen suunnittelussa ja esimiesosaamisen kehittämisessä. Käytettävissä on yksiselitteisiä tosiasioita.

Lopuksi

Psycon voi olla valtavan ylpeä asiakassuhteesta, joka on mahdollistanut edellä kuvatun yhteistyön. Aineiston analyysi jatkuu, ja nyt on mahdollista tutkia esimerkiksi, mikä on persoonallisuuden selitysosuus menestyksellisessä esimiestyössä ja mikä osuus selittyy esimiehen substanssiosaamisen ja johtamistaitojen avulla. Kannattaa seurata Psyconin blogeja.

PS. Ja takaisin otsikkoon: vaikka johtamisen perusasiat olisivatkin selkeitä, se ei tee johtamisesta vielä yksinkertaista. Mutta se onkin sitten jo toinen juttu…