Työnantajan ja työntekijän käsitykset henkilöstön kehittämisestä eivät useinkaan kohtaa. Voitaisiinko tähän löytää lääke puhumalla työntekijän kielellä?

Monissa organisaatioissa puhutaan rekrytoinnista, henkilöstön kehittämisestä ja monista työntekijöiden käytettävissä olevista eduista ja palveluista, joita on mahdollista hyödyntää työsuhteen aikana. Työnhakijat ja -tekijät taas kokevat houkuttelevana työnantajana sellaisen, joka tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää itseään ja jossa on tarjolla joustoa ja vapauksia sekä mielenkiintoisia urapolkuja. Mielenkiintoista on, että nämä ajatukset – työnantajan ja työntekijän – eivät useinkaan kohtaa. Voitaisiinko tähän löytää lääke puhumalla työtä hakevan ja tekevän ihmisen kielellä?

Katse kohti työntekijää

Henkilöstöön liittyvät haasteet, kuten palkitseminen, kehittäminen, muu sitouttaminen sekä monilla aloilla jo työntekijöiden löytäminen, ovat yleisiä monissa organisaatioissa. Ratkaisua näihin haasteisiin haetaan usein organisaation prosesseja ja rakenteita kehittämällä ja uudistamalla, strategian painopisteitä muuttamalla sekä rekrytoinnin keinoja päivittämällä. Kaikki nämä toiminnot tähtäävät siihen, että organisaation tavoitteet täyttyvät mahdollisimman hyvin ja turvaavat organisaation toiminnan jatkumisen. Lähtökohtana näissä kehittämistoimissa on kuitenkin helposti työnantajaorganisaation näkökulma, ei työntekijän.

Organisaatioiden yhtenä keskeisenä tavoitteena tulisi olla sellaisten olosuhteiden luominen, joissa voi tapahtua työntekijän kannalta oikeita ja hänen toivomiaan asioita. Vaihtoehtona perinteiselle tavalle toimia on  nousemassa ketterä/agile HR, joka perustuu ajatukseen hierarkian ja turhien prosessien purkamisesta sekä organisaation rakenteiden muuttamisesta joustavampaan suuntaan. Ketteryyden korostamisesta huolimatta puhutaan kuitenkin edelleen työnantajan ehdoilla työnantajan kieltä käyttäen sekä työnantajan haasteiden ja johtamisen näkökulmasta.

Työsuhteen kahdet kasvot

Jo ennen työsuhteen alkua työnantajat rekrytoivat, työntekijät taas hakevat työpaikkaa. Työpaikkaa täytettäessä hakijoita haastatellaan, arvioidaan ja testataan. Työnhakijalle prosessi tarkoittaa oman osaamisen ja motivaation sanoittamista ja kuvaamista, mutta työnhakijan todelliset edellytykset arvioida uutta työnantajaa ovat minimaaliset. Työsuhteen aikana henkilöstöä kehitetään. Työntekijä vahvistaa osaamistaan, kehittyy. Työsuhteen lähestyessä loppuaan työnantajan näkökulmasta työsuhde päättyy. Työntekijä taas ehkä miettii uravaihtoehtoja tai siirtyy eläkkeelle. Työnantajan ja työntekijän näkökulmat ovat useissa kohdin työsuhdetta erilaiset tai jopa täysin vastakkaiset, ja se näkyy väistämättä siinä, miten organisaatiossa suhtaudutaan yksittäiseen työntekijään.

Henkilöstö tärkein voimavara?

Jos organisaatio haluaa aidosti puhua henkilöstöstä tärkeimpänä voimavarana tai korostaa työntekijöiden olevan keskiössä, ei voida jatkaa sellaisten sanojen ja käsitteiden käyttöä, jotka kuvaavat ihmistä vain liikuteltavana yksikkönä tai osana prosessia. Sen sijaan työntekijän kanssa solmittavan työsuhteen elinkaarta on mietittävä jatkuvasti yksittäisen työntekijän ehdoilla ja hänen käyttämänsä kielen kautta: valintoja tekevänä, taitavana, tuntevana ja tietävänä aktiivisena yksilönä.

Kun työntekijä kokee olevansa aidosti keskiössä, häntä ei tarvitse enää erikseen innostaa antamaan parastaan tai kehittämään organisaatiotaan.

Kun työntekijä kokee olevansa aidosti keskiössä, häntä ei tarvitse enää erikseen innostaa antamaan parastaan tai kehittämään organisaatiotaan. Sen sijaan hän on jo löytänyt itselleen sopivimman organisaation, jossa hän kokee omalla panoksellaan olevansa oikeassa paikassa ja roolissa. Paikassa, jossa hän voi omilla kehittymispyrkimyksillään lisätä valmiuksiaan ja saada vahvuuksiaan entistä paremmin esille. Väitän, että samalla päästään tavoitteisiin kuin itsestään myös perinteisestä työnantajan näkökulmasta. Ja vaikka kuinka ajattelisi realistisesti, ettei yksittäinen kikkakuutonen muuta kaikkea paremmaksi yhdessä yössä, on tällaiselle muutokselle vaikea kuvitella muita kuin hyviä seurauksia. Haastankin myös sinut muuttamaan organisaatiosi lähestymistavan aidosti työntekijälähtöiseksi – olit sitten työnantaja tai työntekijä!