Digitalisaation murros on suuri ja herättää tärkeitä kysymyksiä. Miten digitalisaatio muuttaa työtä, mitä työstä jää jäljelle?

Digitalisaatio johtaa siihen, että toistavat tehtävät automatisoidaan. Tämän pelätään johtavan työpaikkojen massakatoon, sillä koneiden kerrotaan pian vievän jopa puolet työpaikoista (1). Voisi kuitenkin väittää, että tässä kehityssuunnassa on nähtävissä myös monia myönteisiä puolia. Monet tehtävät, jotka voidaan automatisoida, eivät hyödynnä yhtä ihmisen parhaista taidoista: oppimiskykyä.

Tulevaisuuden työ on luovaa

Työ, joka voidaan korvata algoritmilla, on ongelmanratkaisua, jossa vastaus tiedetään etukäteen. Tämä  johtaa yhteen selkeään digitalisoitumisen ajamaan muutokseen eli siihen, että ongelmat, joiden parissa ihmiset tulevaisuudessa työskentelevät, ovat aiempaa monimutkaisempia. Kehittyneen tekoälyn maailmassa laadukas inhimillinen ongelmanratkaisu ei ole enää olemassa olevan tiedon hyödyntämistä ja tehokasta hakua. On tarpeen luoda uusia, odottamattomia ja ennen kaikkea tilannekohtaisia ratkaisuja. Tästä syystä tulevaisuuden työ on lähtökohtaisesti luovaa ja oppimisintensiivistä.

Oppiminen uuden työn keskiössä

Monimutkaista ongelmanratkaisua ja luovaa ajattelua edellyttävä työ kuormittaa aivojamme enemmän kuin työ, jossa korostuu toistuvuus. Tämänkaltainen kuormittuminen on kuitenkin juuri sitä, mitä aivot tarvitsevat. Neurotieteen tutkimukset osoittavat lukuisia hyötyjä oppimisesta aina uusien hermosolujen pelastumisesta2 dementoivien sairauksien vähempään ilmenevyyteen3. Jokaisella tulisi olla oikeus oppia työssään. Oppimisköyhä työ estää meitä käyttämästä yhtä parhaimmista inhimillisistä ominaisuuksistamme työssä, mikä on huonoin mahdollinen diili sekä työntekijän että työnantajan kannalta.

Vuorovaikutuksen merkitys korostuu

Toinen digitalisoitumisen ajama muutos työssä on vuorovaikutteisuuden korostuminen. Jos ongelmat, joita ratkomme töissä, muuttuvat jatkuvasti vaikeammiksi, ei yhden ihmisen ajattelu riitä. Maailmasta löytyy takuuvarmasti aina useampi ihminen, joka on keksinyt saman idean tai etsii ratkaisua samaan ongelmaan. Digitaalisen todellisuuden kasvu tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia tulla tietoisiksi toisten ideoista ja ongelmanratkaisusta ja tehdä ajattelusta tätä kautta laadukkaampaa.

Uusi työ on jo täällä

Digitalisaation ajamien muutosten pohdinta nostaa esiin runsaasti kysymyksiä. Mutta kuten olemme nähneet, valmiiden vastausten aika on ohi. Kysymysten kysyminen ja ennalta määriteltyjen toimintatapojen kyseenalaistaminen ovat oikeita lähtökohtia muutoksen luomiselle sekä herkkyyden ja oppimisen lisäämiselle työorganisaatioissa. Tämä on tarpeen, sillä kompleksiset digitaaliset toimintaympäristöt vaativat ensisijaisesti kykyä joustavuuteen ja nopeaan responsiivisuuteen.

Uusi työ on epärutiininomaista, verkottuvaa, vuorovaikutteista oppimista4. Työelämässä tarvitaan kipeästi uusia näkemyksiä johtamiseen, organisaatiorakenteiden ja jopa työn määrittelyyn, jotka soveltavat tuoreinta ymmärrystä ihmisestä ja arvon luonnista syvästi sosiaalisessa maailmassa.

1http://www.bloomberg.com/news/2014-03-12/your-job-taught-to-machines-put...
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0166432811003330
3  http://brain.oxfordjournals.org/content/133/8/2210.short
4  http://eskokilpi.blogging.fi