Tuoretta tutkimustietoa työpsykologian tiedekongressista.

Mistä saat ajantasaisinta tutkimuksilla todennettua tietoa alaltasi? Kirjoista? Alan lehdistä? Ehei, vaan tuorein evidenssiin pohjautuva tieto myös työyhteisöjen ja palveluntuottajien käyttöön löytyy tieteellisistä kongresseista. Niihin kokoontuvat alan tieteentekijät ja sovellusalojen edustajat jakamaan uusinta tutkimustietoa ja verkostoitumaan. Kongresseissa kuulet tutkimustuloksista, jotka ovat joko aivan painotuoreita tai jotka ovat vasta lähdössä julkaistaviksi. Kestää aikansa ennen kuin sama tieto on englanninkielisissä artikkeleissa – tai pidemmällä viiveellä suomeksi kirjoitetuissa kirjoissa. Tässä katsausta uunilämpimään tietoon työyhteisöjen psykologisista ilmiöistä!

Euroopan työ- ja organisaatiopsykologien 18:s tieteellinen EAWOP-kongressi pidettiin 17.–20.5. Dublinissa, University College Dublinin kampuksella. Osallistujia oli tällä kertaa lähes 1700. Työpsykologian alan ja työyhteisöissä vaikuttavien ilmiöiden ymmärrys kasvaa tutkimustiedon myötä kovaa vauhtia, ja alan työelämälähtöisyys tekee tutkimustiedosta hyvin käytännönläheistä sekä sovellettavaa. Tässä kongressissa aihepiirien kirjo oli jälleen laaja, ja esittelen tässä vain murto-osan mielenkiintoisimpia poimintoja liittyen johtajuuteen, persoonallisuuden pimeään puoleen, tietotekniikkaan työhaastatteluissa ja verkkovetelehtimiseen työpaikalla.

Johtajarooliin yhä enemmän pimeän kolmion edustajia

Johtajuus muutoksessa ja persoonan pimeä puoli kiehtovat tutkijoita ja käytännön toimijoita yhtä lailla. Tutkimustulokset vahvistavat, että johtajarooliin hakeutuu keskimääräistä enemmän ns. pimeän kolmion edustajia eli narsistisen, machiavellistisen tai psykopaattisen käyttäytymismallin edustajia. Tähän vaikuttaa nykytiedon valossa yksilön lisäksi organisaation tilanne. Epävarmuus esimerkiksi muutostilanteen keskellä luo puitteet, joissa usein kaivataan vahvaa johtajuutta. Tällöin organisaatio voi itse antaa tilaa tavoitteellisen ja jämäkän pintavaikutelman antavalle machiavellistille tai palkata esimiesrooliin itsevarman ulkokuoren omaavan narsistisen johtajaehdokkaan.

Johtajavalinnan sudenkuopat

Narsistista piirrettä kuvaavat mm. huomionhakuisuus, grandioosi näkemys itsestä ja minäkeskeisyys. Machiavellistista piirrettä kuvaavat manipulatiivinen vallantavoittelu ja keinoja kaihtamaton hyödyn hakeminen itselle. Psykopaattista suuntautumista kuvaavat syyllisyydentunnon puute ja piittaamattomuus toisten tunteista tai hyvinvoinnista. Vahva pimeän puolen osuus johtajuuskäyttäytymisessä heijastuu kielteisesti työyhteisössä koettuun luottamukseen, ilmapiiriin, alaisten työhyvinvointiin sekä nykytiedon valossa myös suoriutumiseen. Alaiset puolestaan arvioivat myönteisimmin johtajia, jotka eivät toimi itsekkäästi omaa etuaan tavoitellen, ja suoriutuvat myös tällaisen johtajan alaisuudessa vahvemmin. Miten voisimme tavoittaa ns. pimeän kolmion ominaisuuksien haitallisimmat ääripäät ja välttää johtajavalintojen sudenkuopat? Ilman syvempää ymmärrystä ihmisen työkäyttäytymisestä ja ammattitaitoista valintamenetelmien tulkintaa nämä itsearvioissa usein sosiaalisesti suotavasti itseään kuvaavat rekrytoijan painajaiset hurmaavat työhaastatteluissa mennen tullen.

Verkkovetelehtiminen syö työaikaa

Tietotekniikka nähdään usein työprosessien tehostamisen tukena. Tietotekniikka luo toisaalta myös uusia mahdollisuuksia työsuoritusta haittaavaan toimintaan.

Tiesitkö, että verkkovetelehtimiseen syyllistyy uusien tutkimustulosten mukaan 89 % työntekijöistä – eli viettää työaikaa verkossa työhön liittymättömästi.  Jopa 30 % työntekijöistä käyttää 10 % päivittäisestä työajastaan verkkovetelehtimiseen.

Eniten tätä taipumusta on yksilöillä, joilla on korkea elämyshakuisuus yhdistyneenä tylsistymiseen työssä. Vähiten verkkovetelehtivät vahvasti velvollisuudentuntoiset ja tunne-elämältään stabiilit yksilöt.  Tietotekniikkaa käytetään myös rekrytointiprosesseissa. EAWOP:ssa esitellyssä tutkimuksessa verrattiin ihmisen tekemää työhaastattelua tietokoneistettuun (avatar) haastattelijaan.  Hakijoiden kokemus tietokoneistetusta haastattelusta oli vähemmän mieluisa, epämääräisempi, vähemmän oikeudenmukainen ja vähemmän hyväksytty valintamenetelmänä.  Tulos heijastelee luonnollisesti tämänhetkistä tilannetta, ja uusien työelämään astuvien sukupolvien myötä se saattaa tulevissa tutkimuksissa muuttua. Pysytään siis alallamme jatkossakin ajan ja uusimman tutkimustiedon tasalla!      

Referenssit: mm. De Vries, R., Den Hartog, D., Langer, M., Ones, D. 2017. Oral presentations at EAWOP, Dublin.