Positiivinen vuorovaikutus tuo tuloksia
Teksti: Nina Björklund Kuvat: Susanna Kekkonen
Rohkeus, avoimuus, muiden huomioiminen ja kyky olla oma itsensä. Niistä on tehty hyvä vuorovaikutus. Merja Fischer kertoo, kuinka sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa saadaan aikaan tuloksia yhteisellä tahtotilalla.
Merja Fischer työskentelee Wärtsilän globaalien taloushallinnon prosessien kehityksestä vastaavana johtajana. Hän on tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut positiivisen vuorovaikutuksen merkitystä palveluliiketoiminnan tuottavuudelle ja tuloksellisuudelle.
Fischerin mielestä kaiken lähtökohta on luoda yhteisöön luottamuksellinen ilmapiiri ja pitää yllä avoimuutta.
”Kun vallalla on tietynlainen palveluhenkisyys, ihmisille kasvaa halu palvella toisia, niin omaa yhteisöä kuin yritystäkin. Silloin yhteistyöllä aikaansaatu kokonaisarvo on suurempi kuin yksittäisen työntekijän tai yrityksen tavoite. Oleellista on, että ihmiset voivat luoda yhdessä jotain enemmän.”
Jotta tuloksia saavutetaan, tarvitaan Merja Fischerin mukaan hyvää vuorovaikutusta. 
”Positiivinen vuorovaikutus luo tilanteesta miellyttävän. Kun ihminen on aidosti läsnä kaikissa kohtaamisissa ja on kiinnostunut, silloin toiselle ihmiselle syntyy positiivisia kokemuksia ja tunteita”, Fischer kuvaa.
Hän kertoo, että professori Barbara L. Fredrickson on tutkimuksissaan todistanut asian. Jos ihmisellä on positiivisia tunteita, hän näkee asiat laajemmin ja pystyy luomaan paremmin kontakteja. Silloin sosiaaliset ja psykologiset kyvyt kasvavat.
”Jos ajattelemme verkostoitumista, niin silloin positiivinen vuorovaikutus on avainasemassa. Kun kaikki haluavat nähdä enemmän kuin pelkästään omat tavoitteensa, syntyy varmasti jotain suurempaa.”
Hankkeena kansallinen verkkolaskustandardi
Merja Fischerillä on itsellään kokemusta siitä, mihin verkoston yhteinen unelma ja tahtotila voivat johtaa. Hän on ollut mukana kansallisessa verkkolaskuhankkeessa vuodesta 2007 alkaen. Suomalaiset yritykset halusivat siirtyä sähköiseen laskutukseen, mutta standardi puuttui.
”Kaikki lähti liikkeelle aika pienestä, mutta rohkeus ja uskallus olla avoin kantoivat. Jokainen mukana ollut näki, mikä merkitys yhtenäisellä verkkolaskustandardilla olisi Suomen kilpailukyvyn ja sitä kautta yritysten liiketoiminnan kannalta”, Fischer kertoo.
Hän toimi itse hankkeen vetäjänä ja näki, miten asiat etenivät vauhdilla. Lopputuloksena standardi luotiin maahamme ja myöhemmin se on toiminut pohjana myös eurooppalaiselle standardille.
Merja Fischer uskoo hankkeen onnistuneen ennen kaikkea siksi, että kaikki osallistujat olivat yhtäläisesti mukana ja jokainen sai olla osallinen lopputulokseen. Myös se auttaa, kun tavoite on jaettu pienempiin osatavoitteisiin.
”Silloin jokainen näkee, miten itse pystyy vaikuttamaan ja mikä on hyöty omalle liiketoiminnalle, pitäen kuitenkin yhteisen tavoitteen mielessään.”
Merja Fischer korostaa kaikessa toiminnassa muiden huomioimista.
”Verkostohankkeessa on hyvä saada jatkuvasti pieniä onnistumisen elämyksiä. Samoin pitää koko ajan varmistaa, että kaikki osapuolet tietävät, missä mennään. Hyvä johtaja on avoin ja kutsuu aina kaikki asianosaiset paikalle. Silloin ihmiset kokevat olevansa tasavertaisia ja yhtä lailla mukana kuin muutkin. Vaikka hankkeessa olisi osallistujia monestakin yrityksestä, niin ihmiset siellä kuitenkin toimivat, eivät yritykset.”
Hyvän johtajan tunnusmerkit
Merja Fischer tietää, mistä puhuu. Hän on ollut perustamassa Wärtsilän taloushallinnon palvelukeskusta Vaasaan. Tuon 80 työntekijän ja asiakkaita 26 eri kielellä palvelevan keskuksen luominen on ollut suomalaisessa yrityselämässä eräänlainen pilottihanke.
”Tärkeät elementit koko projektissa ovat olleet positiivinen työilmapiiri, työmotivaation kasvattaminen sekä tuottavuus. Ja tuottavuuttahan syntyy silloin, kun ihmiset ovat innostuneita ja energisiä.”
Mitä hyvältä johtajalta odotetaan avoimuuden lisäksi? Merja Fischerin ei tarvitse vastausta kauan miettiä.
”Minä uskon, että riittää, jos esimies on aito, oma itsensä. Hän on läsnä ihmisenä ihmiselle jokaisessa tilanteessa ja kunnioittaa häntä. Ja muistaa aina kiittää. Nämä seikat ylittävät kansallisuuksien rajat.”
Fischer muistuttaa, että käyttäytymisen tulisi olla tietyllä tavalla myös ennakoitavaa. Silloin toisten ei tarvitse jännittää, millä tuulella esimies on.
”Ylipäänsä toisen ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen kaikissa tilanteissa kantaa pitkälle.”
Sama vaatimus pätee toki verkoston kaikkiin osapuoliin. Merja Fischer tuo väitöskirjassaankin esille, miten palveluliiketoiminnan kukoistamiseen vaikuttavat jokaisen osapuolen käyttäytyminen.
”Kaikilla meistä, niin esimiehellä, kollegoilla kuin muillakin työntekijöillä, on vastuu siitä, miten johtaa itseään. Työyhteisön ihmiset luovat yhdessä oman työilmapiirinsä. Ja uskon, että se, millaisena henkilöstö kokee yrityksensä toiminnan, välittyy kaikessa kanssakäymisessä ulospäin, ei vähiten asiakkaiden kanssa”, Fischer kuvaa.
On olemassa runsaasti tutkimustuloksia siitä, että positiivinen tunne ja energia synnyttävät kannattavia myyntitiimejä, tuloksellisia yrityksiä ja parempia tuloksia. Kuten Merja Fischer asian tiivistää: ”Jokainen kohtaaminen on aina uusi mahdollisuus.”