Teksti: Jonna Pulkkinen Kuvat: iStockphoto ja Markku Ruottinen
Innovaatiot vaativat rohkeutta, luovuutta ja intohimoa. Vaikka parhaat innovaatiot voivat kehittyä tuottaviksi, raha ei saa olla innovaation motiivi.
Jos keksinnön kehitystä innovaatioksi vertaa synnytykseen, Valkee Oy:n perustaja ja tieteellinen johtaja Juuso Nissilä toteaa keksinnön osuuden prosessissa olevan yksi promille.
– Kun puhutaan innovaation siittämisestä ja synnytyksestä, isän osuus on siinä aika pieni, hän sanoo, ja pahoittelee heti perään kliseisen vertauksen käyttöä.
– Mutta niin se vain on, hän sanoo. Keksintö ja innovaatiot eivät ole keskenään samanlaisia, niillä on pieni, mutta merkittävä ero.
– Innovaatio on ilmiö, jonka luovat ja rohkeat ihmiset ovat synnyttäneet. Keksintöä voisi sanoa innovaation alkujuureksi, hän sanoo.
Keksinnön matka innovaatioksi on pitkä.
– Ja raskas, Nissilä sanoo, ja muistuttaa jälleen keksinnön pienenpienestä osuudesta innovaatioiden kehittämisessä.
Tietyt tyypit ovat tärkeitä
Jotta keksinnöstä tulisi innovaatio, ilmiö joka jopa muuttaa maailmaa, tarvitaan tietynlaisia ihmisiä. Nissilä puhuu rohkeista, luovista, ennakkoluulottomista, innostuvista ja innostavista tyypeistä, jotka ovat myös kärsivällisiä, sisukkaita eivätkä missään tapauksessa pelkää vastoinkäymisiä. Tärkeää on luoda kulkue, joka koostuu keksinnön ja siitä seuranneen innovoinnin lisäksi valmiista tuotteesta, sen markkinoinnista ja asiakkaista.
– Ajatusta innovaatiosta värjää usein ajatus keksinnöstä, Nissilä sanoo.
Uutta luodessa ajatus usein jumittuu juuri keksintöön, kun ajatusten tulisi vaellella idean toteutuksessa.
Pelkällä rohkeudella ja hyvällä idealla ei kuitenkaan pärjää.
Nissilä muistuttaa, että keksinnön kehittyminen innovaation kautta tuotteeksi vaatii paljon muutakin: oikean hetken, oikeat tekijät ja rahoituksen.
Jonkun, joka uskoo asiaan.
Tärkeää on myös osata kertoa tuotteesta oikein, oikeille ihmisille ja oikeaan aikaan. Nissilä sanookin, että hänen yrityksessään on innovoitu markkinoinnissa yhtälailla kuin keksinnössä.
Innovaatioita on monenlaisia, Nissilä toteaa, ja innovaatio on myös osa laajempaa kokonaisuutta. Esimerkiksi Valkee Oy:n innovaatio ei ole vain yrityksen kehittämä tuote vaan ajatus siitä, että mielialahäiriöitä voidaan hoitaa lääkkettömästi ja turvallisesti sekä – ja tätä Nissilä painottaa, purkaa niiden ympäriltä niitä ympäröivää haitallista stigmaa.
Johtajan itsetuntemus tärkeää
Keksinnön kehittämistä innovaatioksi varten tarvitaan siis ihmisiä. Kaikkien ollessa luovia, ennakkoluulottomia, rohkeita ja vastoinkäymisiä pelkäämättömiä, voisi luulla olevan vaikeaa pitää tällaista porukkaa kurissa. Tai sitten ei.
– Tällaisen porukan johtaminen on helppoa sikäli, ettei motivoiminen ole ongelma, Juuso Nissilä sanoo.
Sen sijaan resurssien vähyys ja kehittymättömät johtamiskulttuurit kuluttavat kaikkia. Tämä on tyypillinen ongelma start-upeissa.
Tietynlaiset persoonat hakeutuvat uusien asioiden pariin kuin – Nissilän sanoin, perhoset öisin kohti lamppua.
– Tietyn tyyppiset ihmiset haluavat vakiduunin, toiset tyypit taas hakeutuvat kasvuyrityksiin, hän sanoo.
Menestyksekkään firman johtaminen vaatii pomolta kuitenkin muutakin kuin innostuneet työntekijät ja hyvän idean, avoimen ja terveen tunnelmailmapiirin, keskustelukulttuurin ja hyvän johtajuuden. Nissilä painottaa, että hyvä johtaja tuntee itsensä hyvin.
– Aika paljon on tälläkin hetkellä yrityksissä johtajia, jotka eivät koskaan ole katsoneet itseään kunnolla peiliin, hän sanoo.
Puutteellinen itsetuntemus asettaa rajoituksia niiden tunnetaitojen hyödyntämiselle, jotka ovat optimaalisen johtamisen tae. Tunnetaidoista tärkeimpiä ovat luottamus toisiin, avoimuus oppia koko ajan uutta ja alttius toisten esimerkeille.
Jotta kehitelty keksintö voisi menestyä, aiemmin mainittujen asioiden lisäksi menestys vaatii rohkean johtajan, joka tunnistaa sen hetken, jolloin täytyy tarttua toimeen. Tämä taas ei onnistu ilman itseluottamusta ja valtavaa henkilökohtaista osaamista: oma ala täytyy tuntea.
– Substanssiosaamisen täytyy olla rajua, Nissilä sanoo.
Yksinkertaisia asioita
Vision luojalla on paitsi henkistä kapasiteettia, myös kyky kestää henkistä painetta.
– Se on sellaista itsensä tsemppausta. Oma asenne heijastuu sanattomasta viestinnästä muuhun organisaatioon, Nissilä sanoo.
Menestyminen vaatii ihmiseltä vahvaa visiota ja strategiaa. Nissilä kertoo, että hän on jo vuodesta 1994 saakka tiennyt, että vaikuttaa jossain vaiheessa hyvinvointipalveluteknologioiden alalla. Nyt, toistakymmentä vuotta myöhemmin, hän kokee elävänsä unelmaansa yrityksessä, joka markkinoi tuotettaan useaan eri maahan. Menestys on edellyttänyt vision ja strategian lisäksi myös intohimoa ja palavaa halua, innostusta ja vimmaa. Yhden asian Nissilä kuitenkin torppaa tyystin.
– Raha ei saa olla motiivi tai draiveri. Kun ihminen toimii motiivinaan raha, tekemisen jänne jää lyhyeksi, hän sanoo.
Tien menestyksekkäälle yrittämiselle sinetöivät tunne-elämän valmius sekä kyky ja halu nauttia oman elämän hallitsemisesta. Riskejä ei saa pelätä. Silmät täytyy pitää auki. Kannattaa luoda verkostoja.
Ja lopulta, kun kaikki nämä seikat ovat kohdallaan, täytyy muistaa vain yksi asia.
– Innovaatiot ovat hölmön yksinkertaisia asioita, Nissilä sanoo.