Vieraskynä: Sosiaalinen media avaa työn ja oppimisen kanavat
Yhä suurempi osa työtehtävistä voidaan luokitella tietotyöksi, jossa sovelletaan paitsi uusinta tietotekniikkaa ja rakennetaan tietoa, myös hyödynnetään sosiaalisia verkostoja tiedollisessa toiminnassa. Koska markkinat ja työn maisema voidaan nähdä yhä nopeammin muuttuvina ja vaikeammin ennustettavina, vaaditaan ketterämpää käsitysten päivittämistä ja uudenlaista informaation hallintaa. Siis jatkuvaa oppimista, joka ei nykymaailmassa voi tapahtua pelkästään organisoiduissa koulutuksissa. Ei sen onneksi tarvitsekaan. Moderni organisaatio osaa soveltaa sosiaalisen oppimisen ja avoimen työn mahdollisuuksia, motivoiden työntekijöitä luovaan vuorovaikutteiseen toimintaan ja jatkuvaan työn ohessa oppimiseen.
Avoimella työllä tarkoitetaan aktiivisempaa, avoimempaa ja työntekijän asemasta riippumatonta vuorovaikutusta. Siihen liittyy työn prosessien tuominen julki tarvittavissa määrin, tietosuojan sallimissa rajoissa ja infoähkyä välttäen. Sosiaalinen oppiminen taas tarkoittaa jatkuvaa työn ohessa oppimista, jossa tietoa hankitaan ja jaetaan verkostojen ja sosiaalisen median avulla.
Organisaatioiden perinteinen toimintakulttuuri ei välttämättä tue eikä huomioi optimaalisella tavalla organisaation tärkeintä kehityspotentiaalia; osaavaa, kehittyvää ja motivaatiosta riippuvaista henkilöstöä. Dokumenttien ja projektien hallintaan sekä työnkulkuihin keskittyvät sovellukset on suunniteltu hitaamman ja perinteisemmän muotoisen organisaation käyttöön.
Vuorovaikutteiset sosiaalisen median välineet voivat tukea perinteisiä järjestelmiä paremmin kilpailukyvyn kannalta olennaista muutosta kohti avoimen työn kulttuuria. Tärkeää on, että työntekijät ovat autonomisia ja he tuntevat omistajuutta niin työhönsä kuin käytössä oleviin välineisiin, eivätkä ole lukittuina omaan asemaansa tai papereissa kirjattuun työnkuvaansa.
Hajautettu asiantuntijuus ja hiljainen tieto kilpailuetuna
Jokaisessa organisaatiossa kaikki ovat jossain asiassa asiantuntijoita. Mitä avoimempi organisaatio on ja mitä enemmän sen jäsenillä on eroja osaamisessa, työnkuvassa ja asiantuntijuudessa, sitä enemmän se kokonaisuudessaan hyötyy avoimen työn kulttuurista. Uudenlaisen toimintakulttuurin ja vuorovaikutteisensosiaalisen median avulla myös hiljainen tieto nousee esiin koko organisaation hyödynnettäväksi.
Kyky hyödyntää hiljaista tietoa nousee nopeasti muuttuvassa maailmassa yhä tärkeämmäksi kilpailueduksi. Vastavuoroisen jakamisen ja kommunikaation myötä voi syntyä yllättäviäkin törmäyksiä uusiin ideoihin ja oivalluksiin. Aktiivinen ja avoin vuorovaikutus kasvattaa serendipiteetin (onnekkaiden sattumien) mahdollisuuksia organisaatiossa. Pienikin tiedonmurunen tai yksittäinen kommentti voi yhtäkkiä nousta merkittäväksi signaaliksi.
On luonnollisesti organisaation edun mukaista, että ihmisten osaaminen ja heillä olevainformaatio liikkuu ketterästi organisaation sisällä, ja on tarvittaessa käytettävissä. Jokaisella asiantuntijalla on myös oma verkostonsa niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolella. Yhteydet ulkopuolisiin asiantuntijoihin voivat olla merkittävä kilpailuetu. Työn, ideoiden, mielipiteiden, innovoinnin ja yleensä työhön liittyvän vuorovaikutuksen näkyväksi tekeminen luo organisaatioille tietovarannon, jota voidaan hyödyntää tarvittaessa. Verkostoanalyysin avulla voidaan tunnistaa merkittäviä tiedontarjoajia, analyytikkoja, auttajia, kyselijöitä ja aktiivisia toimijoita.
Sosiaalinen oppiminen kehityksen avaimena
Työssä oppimisen kentällä on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, että vain 10–20% oppimisesta tapahtuu organisoitujen koulutusten parissa. Organisoidut koulutukset ovat paikallaan herättämään ajatuksia ja keskusteluja, ja ne ovat perusteltuja myös silloin, kun työntekijöiden taidoissa on selkeitä puutteita. Iso osa oppimisesta tapahtuu kuitenkin muualla, erityisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa niin työtä tehdessä kuin kahvitunnilla. Oppimista ei tulisi käsitteenä irrottaa työstä ja muusta työpaikalla tapahtuvasta toiminnasta, sillä kognitiivisessa mielessä ihminen oppii jatkuvasti. Sosiaalinen oppiminen ei kuitenkaan saavuta potentiaaliaan ilman asennemuutosta, uudenlaisia oppimisen taitoja ja murtautumista ulos perinteisistä oppimiskäsityksistä.
Vuorovaikutuksen, tiedon jakamisen, tiedon suodattamisen, kyselemisen, neuvomisen, ideoinnin ja argumentoinnin ohessa tapahtuu prosesseja, jotka voivat johtaa oppimiseen, käytäntöjen kehittymiseen ja uusien innovaatioiden syntyyn. Sosiaalisen median avulla voidaan luoda merkittäviä oppimisen ympäristöjä organisaatioiden sisälle ja niiden välille. Tämä ei välttämättä tarkoita kokonaan uusien järjestelmien käyttöönottoa, vaan sosiaalista oppimista tukevien ominaisuuksien hyödyntämistä tai lisäämistä olemassa olevaan järjestelmään.
Olennaisia vaatimuksia ja lähtökohtia avoimen työn kulttuurissa
Muutostarve organisaatioissa ei yleensä ole niinkään tekninen, vaan liittyy enemmänkin toimintakulttuuriin, toimintatapoihin ja uudenlaisten taitojen hallintaan. Aiemmin mainitun autonomian lisäksi olennaisia taitoja ovat esimerkiksi itseohjautuvuus, oma-aloitteisuus, sosiaaliset taidot, informaation haku, sen käsittely ja relevantin informaation suodattaminen, sekä taito jakaa tietoa aiheuttamatta liikaa ”meteliä”. On tärkeä luoda pelisääntöjä tiedon jakamiselle ja vuorovaikutukselle. Infoähkyä on pakko opetella hallitsemaan, valitsemalla sopivimmat kanavat, notifikaatiojärjestelmät ja seurattavat asiantuntijat.
Avoimen ja sosiaalisen tietotyön toimintakulttuurissa tarvitaan keskinäistä luottamusta, jota ilman viestintä menettää merkitystään. Luottamus koskee niin johdon suhtautumista työntekijöiden osaamiseen ja itseohjautuvuuteen kuin työntekijöiden luottamusta johtoon ja toisaalta kollegoihin osaajina ja resursseina.
Työn omistajuus on lähtökohta itseohjautuvalle ja oma-aloitteiselle toiminnalle sekä luovan toiminnan ja siten innovoinnin mahdollisuuksille. Tulevaisuuden työntekijältä odotetaan yrittäjämäistä suhtautumista työhön, mutta hänelle tulee myös tarjota omistajuutta työhönsä. Tukemalla työn avoimuutta, tuetaan myös työntekijöiden omistajuutta ja sitä kautta motivoitumista. Eli jos haluat sitouttaa työntekijäsi ja motivoida organisaatiotasi oppimaan, kehittymään ja innovoimaan, anna työntekijöiden omistaa työnsä.
Miikka Salavuo
Filosofian tohtori
yrittäjä
Miikka Salavuo on verkko-oppimisesta väitellyt tohtori, joka toimii nykyään itsenäisenä yrittäjänä. Hän on keskittynyt kehittämään organisaatioiden sisäistä toimintaa sosiaalisen median avulla tukemaan entistä paremmin oppimista ja avointa vuorovaikutusta. Salavuo korostaa henkilöstön motivaation ja autonomian merkitystä olennaisina tekijöinä organisaation menestyksessä.
Blogi: miikkasalavuo.fi/blogi