Kuka hyötyy coachingista?
Teksti: Jari Jokinen Kuvat: AJ Savolainen
Coaching on yksilöllisesti kohdennettu ja tehokas menetelmä, jolla haetaan keinoja yksilön tai organisaation osaamisen parempaan hyödyntämiseen.
Coaching on erityisesti Suomessa ja myös maailmalla suhteellisen ”nuori” kehittämistyökalu. Varsin helposti se mielletään vielä työskentelytavaksi, jonka avulla toivotaan ongelmista kärsivän johtajan löytävän valon.
Coachingilla tavoitellaan strategian mukaisten tavoitteiden parempaa saavuttamista ja osaamisen optimaalista hyödyntämistä. On tärkeää myös ymmärtää, että coach ei tee valmennettavan puolesta hankalia päätöksiä tai neuvo liiketoiminnassa.
Psyconin paneelissa Nokia Siemens Networksin Sami Venäläinen ja Tamron Terhi Kivinen keskustelivat coachingista yhdessä Psyconissa työskentelevien Jarmo Kankaisen, Annastiina Mäen, Mari Blomqvistin ja Timo Kaukosen kanssa. He etsivät vastausta kysymykseen: mitä coaching on ja mitkä ovat sen kriteerit? Heti alkuun kävi selväksi, että se ei sovi kaikille. Coaching onnistuu, kun valmennettavalla on riittävästi omaa pääomaa ja itsereflektiokykyä eli se on vaativa kehittämismenetelmä myös valmennettavalle.
–Mielestäni coaching sopii erityisesti johtavassa asemassa oleville ja esimiehille sekä muutosjohtajille, jotka edistävät suuria muutoksia organisaatiossaan. Varsinkin ylin johto on usein asemassa, jossa heillä ei ole ketään, kenen kanssa puhua eikä heille uskalleta sanoa vastaan. Korkeintaan näkemyksiään esittävät kotona puoliso ja töissä sihteeri tai assistentti, toteaa Sami Venäläinen, jolla on myös coaching-koulutus ja hän hyödyntää sitä työssään NSN:n globaalissa asiakastiimissä. Venäläisen vastuulla on France Telecom Orange Groupin myynnin operatiivinen toiminta.
– Yksilön pitää olla tarpeeksi rohkea, että hän uskaltaa lähteä tällaista kokeilemaan. Johtajuutta ei voi kuitenkaan siirtää, Venäläinen lisää.
Tamrossa on coachingille raivannut tietä valmentava johtamisote.
– Olemme harjoitelleet valmentavaa johtamista jo pari vuotta ja osallistuneet esimiesten ryhmäcoachingiin. Coachin koulutuksen sain viime syksynä ja hyödynnän sitä nyt omassa työssäni, Terhi Kivinen toteaa. Hän vastaa Tamro-konsernin viestinnästä ja yritysvastuusta.
Hallittua harjoittelua
Coachingissa valmentaja kulkee valmennettavan rinnalla ja vastaa prosessista. Kun pelisäännöt, raamit ja aikataulut on sovittu, coach kuuntelee, haastaa, rohkaisee, selkiyttää ja konkretisoi.
Ensin arvioidaan lähtötilanne ja tarvittaessa tehdään 360°–arviointi, jossa valmennettavan esimies, kollegat ja alaiset antavat palautetta hänen toiminnastaan. Coaching-työskentelyssä oppiminen etenee arvioinnista ymmärrykseen, valmennuksen soveltamiseen ja kokemuksiin. Seurantavaiheessa tehdään arviointi työskentelyn ja tavoitteiden toteutumisesta.
Yleensä valmennus kestää muutamasta kuukaudesta noin vuoteen ja yhteisiä sessioita, jotka kestävät yleensä 1–1,5 tuntia, on viidestä kymmeneen. Valmentaminen ei välttämättä edellytä kasvokkain tapaamista.
– Omassa työssäni olen valmennettavan kanssa harvoin nokikkain, käytämme lähinnä puhelinta, koska ihmiset työskentelevät eri puolilla maailmaa, Sami Venäläinen kertoo.
Psyconin johtava konsultti Timo Kaukonen korostaakin, että valmennettavan briiffaus ja oikea intensiteetti ovat tärkeitä tekijöitä coachingissa, oli tapaaminen sitten puhelimitse tai kasvokkain.
– Coach vastaa tapaamisen aikataulusta ja kulusta, mutta valmennettavan tilanteeseen pitää pystyä reagoimaan joustavasti. Joskus oivalluksen tulo voi kestää ja silloin voi jättää jonkin alussa sovitun teeman käsittelemättä, seniorikonsultti Mari Blomqvist toteaa.
Johtava konsultti Annastiina Mäki tiivistää vielä, että hyvän coachingin lähtökohdat ovat keskinäinen luottamus ja toimiva henkilökemia. Prosessin perustana ovat valmennettavan johtamistilanne ja yksilölliset kehittämistarpeet sekä organisaation strategiset tavoitteet.
– Prosessin tuloksellisuus edellyttää, että odotukset on täsmennetty heti prosessin alussa, Mäki lisää.
Kehittyminen keskiössä
USA:ssa Harvard Business Review teki pari vuotta sitten amerikkalaisten ja brittiläisten coachien keskuudessa kyselyn ja tulokset julkistettiin vuonna 2009. Selkeästi tärkein syy hakeutua coachingiin oli oman kehityspotentiaalin parempi hyödyntäminen (48 %), neljännes tarvitsi ulkopuolista sparrauskumppania ja ainoastaan 12 prosenttia haki tukea ongelmalliseksi koettuun toimintatapaan.
– Coachingissa mennään ydinasian oivalluksen äärelle, Timo Kaukonen toteaa.
Mari Blomqvistin mielestä coaching on pitkälti ajatteluprosessin kehittämistä. Kun päästään eroon rutiineista tai irti opittujen tapojen raiteilta, syntyy myös tuloksia. Senior Advisor Jarmo Kankainen vielä korostaa, että ketään ei voi käskeä ajattelemaan nopeammin tai paremmin, mutta usein toiminnassa on pullonkauloja, joihin voidaan löytää uusia ratkaisuja.
Voiko yrityksen maksamalla valmennuksella olla myös henkilökohtaisia tavoitteita? HBR:n selvityksen mukaan ainoastaan äärimmäisen harvoin (3 %) yritykset haluavat coachin puuttuvan valmennettavan henkilökohtaisen elämän haasteisiin. Valmennuksen aikana nämä saattavat kuitenkin nousta hyvinkin vahvasti esiin. Coachingin tarkoitus ei ole kuitenkaan toimia terapiana, vaikka valmentajalla saattaa olla siihen koulutus.
– Työnantajan motivaatio valmennukselle on, että ihminen kohdistaa työssä ollessaan energiansa työntekoon. Mutta jos valmennuksen aikana saadaan jokin henkilökohtainen ongelma taklattua, siitä on myös hyötyä. On selvää, että jos siviiliasiat eivät ole kunnossa, siitä löytyy syy ja seuraus työpanokseen, Sami Venäläinen kommentoi.
Panelistien kommenteista voi tehdä sen johtopäätöksen, että jos coachingin kautta löydetään tehokkuutta esimerkiksi ajankäyttöön, se heijastuu kaikkeen tekemiseen.
Sekä HBR:n selvitys että Psyconin paneeli ovat samaa mieltä siitä, että suurin vastarinta coachingia kohtaan johtuu ennakkoluuloista ja tehon mittaamisen ongelmista. Jarmo Kankainen toteaakin, että coachingia voidaan pitää bisnesjohtamisen näkökulmasta vielä liian pehmeänä metodina.
– Kehittämismenetelmää valittaessa yrityksen pitää miettiä, kuka coachingista hyötyy, miten sitä ostetaan, kenelle se sopii ja kenelle ei. Ja mitä sillä voidaan saavuttaa suhteessa käytettyyn aikaan ja rahaan. Coachingin hyötyjen mittaamiseen täytyy panostaa, Kankainen luettelee.
Mitä coachingilla sitten voi saavuttaa? Jarmo Kankaisen mukaan onnistunut valmennus kristallisoituu siinä, että strategiset tavoitteet saavutetaan ilman että kierrokset nousevat. Syntyy kulttuuri, että tehdään jotain fiksummin.
