S-ryhmän kaupallinen kenttäkoulutus edistää huipputason johtajuutta
Teksti Ari Rytsy Kuvat Matti Immonen
Henkilöstöpäällikkö Sirkkaliisa Kulmalan mukaan puolentoista vuoden mittaiseen oulutusputkeen halutaan lahjakkaita puurtajia. Koulutettavien valintaprosessissa ja henkilöarvioinneissa S-ryhmää avustaa Psycon.
S-ryhmän kaupallisella kenttäkoulutuksella on takanaan pitkät perinteet. Liikkeenjohdon kenttäkoulutus -nimen alla eri koulutustaustoista olevia ihmisiä valmennettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1951. Tuolloin hakijoiden testaus oli vähäistä ja heidän kohdallaan painotettiin yleistä pätevyyttä. Valintakriteereitä muutettiin olennaisesti vuonna 1980, jolloin hakijoilta alettiin edellyttää tiedekorkeakoulututkintoa. Tuolloin koulutusohjelmasta muovautui entistä selkeämmin tulevaisuuden liikkeenjohtajia tuottava koulutusputki.
- Nykymuodossaan kaupallinen kenttäkoulutus on ohjelma, jolla halutaan sitouttaa lahjakkaita ihmisiä Sryhmän toimintaan, Kulmala toteaa.
- S-ryhmän kaupallinen kenttäkoulutus toimi myös lamavuosien aikana. Usein talouden taantuma saa yritykset keskeyttämään tämäntyyppisen toiminnan. Keskeytyksien huono puoli on siinä, että ne syövät ohjelman uskottavuutta sekä petaavat tietä tulevaisuuden osaamispulalle.
Osuustoiminnallisena yritysryppäänä operoivan S-ryhmän liiketoiminnassa näkyvä kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat niitä avuja, joilla kaupallista kenttäkoulutusta viedään eteenpäin. Samoja ominaisuuksia toivotaan löytyvän myös koulutettavilta.
- Olemme miettineet sitä, kuinka paljon painoa laitamme yksilön sitkeydelle ja yllätyksellisyydelle. Yritysrakenteemme on sellainen, että vaaka kallistuu enemmän ensimmäisen puolelle. S-ryhmä on dynaaminen yritys, mutta sisäisesti toimimme harkiten. Kyseessä on strateginen valinta. Päätökset tehdään yhdessä ja se vie aina oman aikansa. Siksi impulsiiviset "päiväperhot" eivät välttämättä viihdy meillä kovin pitkään, Kulmala arvioi.
Valintaprosessi käynnistyy joka syksy, jolloin kaupallisen kenttäkoulutuksen paikat laitetaan yleiseen hakuun. Yliopisto-opiskelijoiden ohella ohjelmaan voivat hakea myös juuri valmistuneet ja gradunsa tehneet henkilöt. Satojen hakijoiden joukosta valitaan 140-160 ihmistä alkuhaastatteluun, joka pitää sisällään muun muassa pienryhmissä tapahtuvaa vuorovaikutustaitojen arviointia. Lopulta kuudestakymmenestä kandidaatista seulotaan lupaavimmat hakijat Psyconin järjestämän testipäivän avulla. Kaupalliseen kenttäkoulutukseen valikoituu kaiken kaikkiaan noin 14-20 henkeä.
- Olemme olleet tyytyväisiä prosessiin. Psycon hoitaa valtaosan arvioinneista muutamia meidän omia osioitamme lukuun ottamatta. Ennen jouduimme tekemään itse paljon enemmän, Kulmala kiittelee yhteistyön sujuvuutta.
Varsinaisessa koulutuksessa perehdytään S-ryhmän monitoimialaisuuteen. Suuntautuipa henkilö urallaan sitten mille sektorille tahansa, löytää Kulmala koulutusohjelmasta yhteisen punaisen langan.
- Tärkeää on asiakkaan kohtaaminen. Tässä asiassa voimme saada oppia eri toimialoilta. Esimerkiksi market- kaupan perustana on vahva logistinen ketju, mutta sen elämyksellisyys on joskus jäänyt vähemmälle. Toisaalta esimerkiksi hotelli- ja ravintolatoimialalla tilanne voi olla toisinpäin. Kokemuksia ja osaamista vaihtamalla pystymme luomaan entistä parempia palvelukokonaisuuksia.
Asiakaskohtaamisten ohella kaupallisessa kenttäkoulutuksessa korostuu esimiestyön merkitys. Sisällöllisesti tämän painopisteen arvo on noussut tasaisesti 1990-luvulta lähtien.
- Suuntaus näkyy koulutuksen palautteessa. Moni hallitsee tänne tullessaan taseet, mutta johtajana olemisesta kaivataan lisätietoa, Kulmala paljastaa.
Johtamistaitojen ohella Kulmala pitää yhtenä tämän hetken trendinä suorituksen arviointia. Menneet sukupolvet ovat perinteisesti kavahtaneet palautetta, mutta työelämään tulevat parikymppiset nuoret suorastaan odottavat sitä. Hyvä työmarkkinatilanne on tosin johtanut siihen, että palautteen ohella asioista halutaan neuvotella. Yksilöllisyyden aikakaudella työsuhde halutaan räätälöidä omien, ei välttämättä työnantajan tarpeiden mukaan.
- Nykytilanteessa koulutettujen ei ole pakko ottaa vastaan mitä tahansa työtä. Tämä heijastuu nuorten asenteeseen. Perinteisen aloitan-opin-kehityn- ajattelun sijaan kaikki halutaan usein heti ja nyt.
S-ryhmän kaupallisen kenttäkoulutuksen läpikäyneet ovat sijoittuneet erityyppisiin tehtäviin yrityksen sisällä. Sitoutumista vahvistaa koulutuksen jälkeinen yhteydenpito sekä hyvät etenemismahdollisuudet. Tällä hetkellä 22 alueosuuskaupan johtajasta 14 on käynyt kaupallisen kenttäkoulutuksen. Kaiken kaikkiaan koulutettujen määrä on merkittävä aina S-ryhmän johtoryhmää myöten.
- Yhteensä 321 koulutetusta S-ryhmän palveluksessa on edelleen yli 60 prosenttia. Etsikkoaika on tyypillisimmillään pari vuotta. Tosin jotkut muualle lähteneet palaavat takaisin S-ryhmään myöhemmin, kertoo Kulmala.
Tulevaisuudessa S-ryhmän johtajaprofiilia tulevat muokkaamaan naiset, joiden osuus kaupallisessa kenttäkoulutuksessa on kasvanut huikeaan 80 prosenttiin.
Kenttäkoulutukseen osallistuneiden kommentteja:
- Kenttäkoulutus oli loistava tapa päästä sisään kaupan maailmaan. Harjoittelijana sai avoimesti ihmetellä, kokeilla ja oppia. Omalla kohdallani Osuuskauppa PeeÄssä tarjosi rohkeasti erilaisia tehtäviä koko toimialakirjossa, Laitinen muistelee.
Hänen mielestään tutustuminen eri tehtäviin sekä työntekijänä että esimiesharjoittelijana antoi näkemystä eri bisnesalueiden logiikkaan. Tämä puolestaan auttoi johtamistaitojen kehittämisessä.
- Lisäoppia olen saanut alan konkareilta sekä koulutuksen jälkeisistä työtehtävistä Suomessa ja Virossa, sanoo Laitinen.
Ahola tutustui vähittäiskauppaan osa-aikatöiden muodossa. Liki kymmenen vuotta kestänyt rupeama innosti
hakemaan S-ryhmän kaupalliseen kenttäkoulutukseen.
- Siitä ajasta jäi päällimmäisenä mieleen monipuolisuus. Tärkein anti liittyi mielestäni kaupan eri prosessin oppimiseen. Samalla pääsee kärryille siitä, miten tulos käytännön tasolla tehdään, toteaa Ahola.
Esimiestaitojen tarve on tullut hänelle tutuksi nykyisin työn ohella myös aikaisemmissa toimissa SOK Talouden laskentapäällikkönä ja Jollas Instituutin hallintopäällikkönä.
- Esimiestyöskentelyn ja johtamisen oppii parhaiten tekemällä. Kenttäkoulutus antoi hyvän pohjan omaksua kyseisiä taitoja nopeasti, Ahola summaa.