CHARLIE CHAPLIN KUVASI aikoinaan elokuvassaan Nykyaika terävästi modernia tayloristista yritystä, jossa työn yksityiskohtainen osittaminen takaa tehokkuuden, mutta ihminen kaipaa kuitenkin vapautta. Ihminen oli sidottu, tai nykykielellä ilmaistuna sitoutettu, työhönsä kaikkialle ulottuvan kontrollin ja valvonnan avulla.
Tänä päivänä suomalaisten koulutustaso on korkea. Henkilöstöllä on myös korkeat odotukset ja tarve itsenäisyyteen.

Miten sitouttaa ja ohjata henkilöstöä kohti yhteisiä tavoitteita säilyttäen kuitenkin vapauden tunne, joka on luovuuden keskeinen edellytys? On ilmeistä, että entinen valvonnan malli ei pelaa, vaikka niin näytetään edelleen usein uskottavan. Monilla työpaikoilla tarkat mittaus- ja arviointijärjestelmät ovat arkipäivää – ja uusia lanseerataan jatkuvasti.
Tiukan valvonnan sijasta olisi tähdellisempää kehittää työyhteisön kattavaa keskinäistä luottamusta. Se nimittäin mahdollistaa sitoutumista sekä synnyttää hyvinvointia ja parantaa työelämän laatua. Luottamus edistää myös ihmisten yhteistyötä ja vähentää valvonnasta johtuvia kustannuksia. Henkilöstö tuntee olonsa turvalliseksi työyhteisössä, jossa on luottamusta. Tämän vuoksi uskalletaan paremmin tuoda esille ja kehitellä hullujakin ideoita – innovaatioiden esiasteita. Myös lisääntyvä verkostoituminen edellyttää toimiakseen luottamusta kumppaneiden kesken.
Mitkä ovat sitten luottamuksen sudenkuoppia työyhteisössä? Epävarmuus työpaikasta, ihmisten välinen kova kilpailu sekä ihmisten yksityiskohtainen seuranta ja arviointi, työkuormituksen epätasaisuus, suosikkijärjestelmä ja erityisesti huono johtajuus ovat esimerkkejä sudenkuopista. Esimiehen toimintatapa on yksi keskeisimmistä luottamusta ja myös epäluottamusta aiheuttavista tekijöistä. Kukapa haluaisi tehdä töitä paikassa, jossa joutuu ajattelemaan, ettei koskaan voi olla liian varovainen suhteessa pomoon?
Luottamuksen kehittäminen on nähtävissä esimiehen tärkeänä tehtävänä nykypäivän organisaatiossa. Oikeudenmukaisuus, lupausten pitäminen, reilut pelisäännöt, sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus, avoimuus, henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja ihmisten osaamisen kehittäminen ovat avaimia tämän tehtävän hoitamiseen. Ilman sitoutumista luottamuksen rakentamiseen työyhteisö rapautuu. Luottava työyhteisö voi puolestaan hyvin ja onnistuu paremmin. Voisi sanoa, että luottamus saa työn sujumaan ja työyhteisön menestymään, jopa kukoistamaan. Tämä havaitaan yleensä vasta silloin, kun luottamus kyseenalaistuu tai katoaa.