Esimiehen käsissä työyhteisön hyvinvointi ja tulos?
Työhyvinvointi on ammatillista johtamista ja alaistaitoja
Yrityksissä halu edistää työhyvinvointia on lisääntynyt, mutta keinoja haetaan vielä. Ammatillisella ja riittävän hyvällä esimiestyöllä pystytään tehokkaimmin lisäämään henkilöstön työhyvinvointia. Hyvä johtaminen edistää työn hallintaa ja osaamisen suunnitelmallista kehittämistä.
Myös muutosprosesseissa erityisesti esimiestyöllä pystytään parhaiten vaikuttamaan motivaatioon ja jaksamiseen. Mutta koska johtaminen syntyy vuorovaikutuksessa esimiehen ja alaisen välillä, kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota myös alaistaitoihin. Alaistaidot korostuvat myös yhteistyötä ja itsensä johtamista vaativissa tehtävissä. Psyconilla on monen vuoden laaja-alainen ymmärrys ja kokemus työhyvinvoinnin eri osaalueista.
Ammatillinen johtaminen lisää tehokkaimmin työhyvinvointia
Ammatillinen johtaminen on sitä, että esimies mieltää henkilöstöjohtamisen osaksi työtään ja toteuttaa sitä riittävän hyvin. Uudet johtajuusteoriat olettavat, että esimiehen suhde jokaiseen alaiseensa on erilainen ja että esimiehellä ei itse asiassa ole yhtenäistä, kaikkia alaisia koskevaa johtamistyyliä. Alaistaidoiltaan taitavan työntekijän on helppo luoda hyvä suhde esimieheensä, mutta alaistaidoiltaan vaatimaton työntekijä jää helposti ilman tarvitsemaansa tukea. Huonojen alaistaitojen kohtaaminen on kenelle tahansa esimiehelle haaste ja samanaikaisesti velvollisuus, mutta vuorovaikutukseltaan itsekin heikompi esimies ei luontevasti pysty käsittelemään huonojen alaistaitojen yhteistyösuhteeseen tuomia ongelmia.
Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin kehittyminen esimiehen ja työntekijöiden vuorovaikutuksessa on kuin kärrynpyörä. Hyvinvoiva esimies jaksaa usein paremmin sietää ristiriitoja sekä olla jatkuvassa, laadultaan hyvässä vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa. Hyvä johtaminen taas herättää luottamusta ja vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin. Tämä helpottaa johtamista, mikä lisää esimiehen hyvinvointia, mikä lisää hyvää johtamista, mikä lisää työyhteisön hyvinvointia.
Oikeudenmukaisuus haastaa esimiehen arjessa
Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että johtaminen edistää työnhallintaa ja antaa oikeudenmukaisuuden tunteen työssä. Päätöksentekoon liittyvä oikeudenmukaisuus on arjessa tärkeää ja sen kokemiseen vaikuttavat mm. se, että
- työtekijöitä kohdellaan tasapuolisesti
- päätökset tehdään oikean tiedon perusteella
- päätökset ovat johdonmukaisia – samat periaatteet koskevat kaikkia
- päätöksen perusteet on kerrottu niille, joita ne koskevat.
Jotta esimies pystyy toimimaan oikeudenmukaisesti, täytyy hänen osata kuunnella alaisiaan. Kuuntelu edistää keskeisesti myös molemminpuolisen luottamuksen muodostumista, sillä luottamus syntyy toisen toimintatapojen tuntemisesta. Sekä oikeudenmukaisuuden että luottamuksen synty vaatii esimiehen aktiivista vuorovaikutusta alaistensa kanssa. Toisaalta esimiehen työhön kuuluu myös tasapainoilla erilaisten tilanteiden kanssa, sillä esimerkiksi kokemus oikeudenmukaisuudesta on usein ristiriitainen. Toinen työntekijä odottaa, että työtehtävät jaetaan kaikille tasan ja toinen kaipaa joustoa yksilöllisten tarpeiden takia.
Sekä esimiehen että työyhteisön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada esimies oivaltamaan oma roolinsa ja toimintansa vaikutus työyhteisöön ja työn tekemiseen. Tarve esimieskoulutukseen on lisääntynyt, koska tavoitteena on saada esimiehet näkemään oma roolinsa arvostavina valmentajina ja valtuuttajina sekä toisaalta tulosajattelun mukaisesti tehokkaina sitouttajina. Parhaimmat ja kokeneimmat esimiehet pitävät ammatillista johtamista luonnollisena tapana johtaa, mutta näitä taitoja voi kokemattomampikin kehittää tehokkaasti.
Ammatillisen johtamisen keskeiset sisällöt ovat työn tavoitteiden selkeyttäminen, työtehtävien rajaaminen ja riittävien resurssien varmistaminen tehtävien hoitamiseen. Esimies luo työyhteisön sisäiset työryhmät, järjestää kokoukset ja kehittämisfoorumit.
Ammatilliseen johtamiseen kuuluu myös riittävän hyvä tasoinen esimiestyö. Mikä katsotaan riittäväksi, määritellään aina organisaation sisällä ja riman asettamiseen vaikuttaa se, miten paljon esimiestyöllä pyritään vaikuttamaan ihmisten motivointiin, uusiin työskentelytapoihin, muutosten läpivientiin, strategioiden jalkautumiseen jne.
Alaistaidoista tulisi keskustella enemmän
Alaistaidot ovat pääasiallisesti vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä itsensä johtamisen taitoja. Alaistaidot paljastuvat meidän jokaisen kyvyssä toimia rakentavasti ja aktiivisesti asioiden ja työn eteenpäin viemiseksi. Jokainen voi mitata omia alaistaitojaan kysymällä itseltään rehellisesti, kykeneekö tukemaan esimiestään ja kollegoitaan heidän työssään. Lisäksi on osattava tunnistaa mahdollisuuksia vaikuttaa asioiden eteenpäin viemisessä ja sen jälkeen vielä käytettävä näitä mahdollisuuksia aktiivisesti. Etäinen ja autoritaarinen esimies ei anna työntekijälleen mahdollisuutta toteuttaa hyvää alaistaitoa, mutta ei muiden työtä tukemaan kykenemätön alainenkaan anna esimiehelleen mahdollisuutta hyvään johtamiseen.
Vuorovaikutuksen sujumisen kannalta on myös merkittävää, että työntekijä osaa olla kohtuullinen esimiestään kohtaan. Kun tiedämme esimiehemme olevan hyväntahtoinen ja pyrkivän hyvään johtamiseen, emme vaadi täydellistä suoritusta.
Ristiriidat kuormittavat esimiehiä
Esimiehen työhyvinvointi kuormittuu ratkaisevasti, jos esimiehellä on vaikeuksia sekä työajan hallinnassa että ihmisten johtamisessa. Esimiestyössä on lisäksi sellaisia kuormitustekijöitä, joita ei löydy muista tehtävistä samassa määrin. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- vastuu laajemmasta tuloksesta kuin omasta työstä
- erityinen rooli työyhteisössä – odotuksia johdolta ja alaisilta
- kokonaisvaltainen sitoutuminen työhön
- työn julkisuus ja julkinen arviointi
- organisaation ihmissuhteet ja ristiriidat
Esimiehen vastuulla on saada työyhteisön yhteistyö sujuvaksi ja ilmapiiri hyväksi. Siksi työyhteisöjen sisäiset ristiriidat sekä esimiehen ja alaisten välillä että työntekijöiden kesken kuormittavat aina esimiehiä. Lisäksi useat esimiehet toimivat välillä alaistensa kollegana ja välillä esimiehenä. Tämä aiheuttaa helposti ristiriitaa ja väsymistä johtamisen ja kollega-työskentelyn tasapainoilussa. Esimiehen kaksoisrooli saattaa hyödyttää työyhteisöä, mutta väsyttää esimiestä. Esimiehen jaksamista lisää huomattavasti, jos hänellä on mahdollisuus tarkastella rooleihinsa liittyviä ristiriitaisuuksia ja oppia tasapainottamaan eri rooleja.
Keskeiset kysymykset:
- Pystytkö arvioimaan organisaatiosi työhyvinvointia? Saatko käytettävissä olevista luvuista (esim. henkilöstökyselyistä) riittävästi työhyvinvointiin liittyviä mittalukuja? Mitä luvut kertovat johtamisesta, yhteistyön sujumisesta, työyhteisön toimivuudesta ja prosessien hallinnasta?
- Mittaavatko käyttämäsi esimiestyöhön liittyvät palautteet (mm. 360-palaute) myös työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä elementtejä?
- Onko organisaatiossa tuntuma esimiesten työhyvinvointiin? Onko esimiehillä riittävät valmiudet toimia ammatillisesti esimiestyössä ja haastavissa esimiestyön tilanteissa?
- Mikäli mittaluvut näyttävät jonkin työyhteisön kohdalla huonoilta, saako työyhteisö kehittämiseen tarvitsemansa tuen organisaatiossasi luontevasti? Pohjautuuko kehittäminen räätälöidysti työyhteisön tarpeisiin ja haasteisiin
Eeva Joki
Seniorikonsultti, Psycon,
Lähteet:
K. Rehnbäck ja S. Keskinen: Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Kuntien eläkevakuutus 2005.
A. Romana, S. Keskinen, E. Keskinen: Oikeudenmukainen johtaminen - työhyvinvoinnin avain. Kuntien eläkevakuutus 2004.