Teksti Matilda Katajamäki, Kuvat Olli-Pekka Orpo

Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään esimieheen ja tasapainoiseen johtamiseen – näin uskotaan työeläkeyhtiö Varmassa. Tuoreiden esimiesten ja vanhojen konkareiden ammattitaitoa kehitetään yhteiseen suuntaan pitkäjänteisellä ohjelmalla.
TYÖELÄKEYHTIÖ VARMASSA työskentelee noin 680 ihmistä, jotka työpanoksellaan vastaavat yli 700 000 suomalaisen työeläketurvasta. Varmalaisten työtä johtaa noin 90 esimiestä. Vaikka yhtiö on ainutlaatuinen, hallintojohtaja Sakari Aaltonen pitää väärin asetettuna kysymystä siitä, mitkä juuri Varmassa ovat esimiestyön kehittämisen suurimmat haasteet. Hänen mukaansa ne ovat yhteiset koko suomalaisessa työelämässä.
– Esimiestyö on sinänsä haastavaa ja vaikeaa työtä. Suomalaisessa työelämän traditiossa esimiestyötä ei ole arvostettu sinällään, eikä ammatillisella esimiestyöllä ole kulttuuria ja profiilia. Silti päivittäinen työn johtaminen on äärimmäisen tärkeä funktio, jota ei voi tehdä sivutoimisesti.
Esimiestyön ydin palautuu Aaltosen mukaan peruskysymykseen, mitä johtaminen on. Se ei ole tehtävien jakoa eikä hierarkiakysymys.
– Meillä on töissä joukko hyviä asiantuntijoita ja kollegoita. Johtamisen tavoitteena on se, että asiantuntemusten summaksi tulee enemmän, kuin niistä tulisi yksinään. Esimiestyön merkitys yrityksen tuloksenteolle on merkittävä, mutta ei siksi, että esimiehen työ olisi sinänsä arvokkaampaa kuin muiden, Aaltonen sanoo.
– Liiketoimintamme on huikeaa asiantuntijatyötä, joka perustuu osaamiseen ja henkilökohtaiseen vastuunkantoon. Asiantuntijoiden työtyytyväisyys ja työhyvinvointi varmistetaan hyvällä esimiestyöllä.
Suhteellisuudentajun ja keskinäisen kunnioituksen säilyttäminen ovat tärkeimpiä asioita esimiestyössä, Matti Vuoria muistuttaa.Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria on samaa mieltä Aaltosen kanssa siitä, että esimiestyö on yhtä suuri haaste kaikissa yrityksissä.
– Esimiestoiminta on ydinkysymys kaikille organisaatioille ja yritysten tärkeimpiä prosesseja. Esimiehet toteuttavat kaikkea yrityksen kehittämistyötä.
Kaikissa organisaatioissa on valtava määrä voimavaroja ja osaamista, ja ihanteellinen esimiestyö on näiden voimavarojen käyttöön saamista ja niiden oikeaa kohdentamista, Vuoria kuvailee.

Vuoria korostaa keskinäisen kunnioituksen merkitystä esimiehen ja alaisen suhteessa.
– Suhteellisuudentajun säilyttäminen on esimiehelle tärkeä asia. Kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri on säilytettävä, kun tehdään yhdessä töitä. Tämä antaa esimiehelle selkänojaa myös erilaisissa muutostilanteissa. Kun esimies suhtautuu työntekijöihin arvostavasti ja työntekijät hyväksyvät esimiehen toimintatavat, he ovat valmiimpia myös muutoksiin ja kehittämiseen.
Lähiesimiehen työ on vaativinta
Varmassa esimiesvalmennuksen tehostaminen tuli ajankohtaiseksi, kun organisaatiota täsmennettiin ja tiiminvetäjät vakinaistettiin. Samalla otettiin käyttöön uusi organisaatiotaso ja yhtiöön tuli noin 30 täysin uutta esimiestä.
Ura esimiehenä alkaa yleensä haastavimmasta paikasta eli lähiesimiestyöstä, muistuttaa Raija Lehto.
Varmassa aloitettiin tämän vuoden alussa kattava esimiesohjelma, jossa on mukana koko esimieskunta tiiminvetäjistä toimitusjohtajaan.
– Esimiesohjelmalla pyrimme kaikin keinoin antamaan tuoreille esimiehille valmiudet olla ammatillisia esimiehiä. Ohjelmassa ovat mukana myös vanhemmat esimiehet, koska tavoitteena on yhtenäinen johtamiskulttuuri.
Yhtenäisen esimieskäytännön tavoitteen taustalla on ajatus siitä, että jokaisella varmalaisella on subjektiivinen oikeus hyvään ja tarpeeksi lähellä olevaan esimieheen. ”Tasapainoinen esimiestyö” tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijä tietää, mitä hän voi odottaa esimieheltään yksiköstä riippumatta.
Yhteinen kieli ja käsitteet ovat tärkeitä tasapainoisen esimiestyön luomisessa, Virve Taskinen sanoo.– Myös yhteinen kieli ja käsitteet esimiehille ovat tärkeitä, huomauttaa henkilöstön kehittämispäällikkö Virve Taskinen.
Varmalaisessa esimiestyössä on Aaltosen mukaan kolme osaa, jotka tulee hallita. Ensimmäiseen kuuluvat talon perussäännöt – arkipäivän menettelyt työsuhdeasioissa ja muissa työsuhteen elinkaareen liittyvissä tilanteissa. Esimiesten tulee olla näistä hyvin selvillä hallitakseen työnsä.
Muut kaksi osaa muodostavat varsinaisen esimiestyön: ensimmäinen on suorituksen johtaminen eli päivittäisjohtaminen ja toinen on suunnittelujohtaminen eli strateginen johtaminen.
– Esimiestyö on niin monitahoinen kokonaisuus, että on turha kuvitella, että ihminen edes mieltäisi sen osat lyhyessä ajassa, saati että hallitsisi ne. Siksi olemme sitoutuneet pitkäjänteiseen kehittämisohjelmaan.
Monipuoliset menetelmät

– Psycon on kumppanimme esimiestaitojen valmentamisessa, Aaltonen sanoo.
Psyconin konsulttitiimi on vastannut syvennetymmän esimiesohjelman teemaseminaareista, pienryhmien ohjauksesta ja yksilöllisestä valmennuksesta.
Aaltosen ja Taskisen kokemukset yhteistyöstä ovat hyvin myönteisiä.
– Psycon on luotettava kumppani, jonka kanssa kaikki sovittu on pitänyt ja yleensä vielä vähän enemmän. Yhteyshenkilöt puhuvat yhteistä kieltä ja yhteinen sävel on helppo löytää, Taskinen sanoo. Aaltosen mukaan myös koulutusten oppimistulokset ovat olleet erittäin hyviä.
Aaltonen muistuttaa, että esimiesohjelma on kokonaisuudessaan yhtiölle suuri taloudellinen panostus.
– Sitä ei tehdä huvikseen tai siksi, että niin tekevät muutkin.
Huomattavaksi panostuksen tekee ohjelmien pitkäaikaisuus. Kuten edellä todettiin, yhtenäinen johtamiskulttuuri on vaativalla alalla ja Varman kokoisessa yhtiössä haastava tavoite, jota ei saavuteta hetkessä.
– Sitä ei saada aikaan toimitusjohtajan tunnin esityksellä tai kahden päivän seminaarilla. Onneksi henkilöstömme on huippusitoutunutta ja voimme luottaa siihen, että he pysyvät mukana pitkässäkin prosessissa, Aaltonen sanoo.
Taskinen muistuttaa, että myös esimiesten keskinäistä verkostoitumista talon sisällä pidetään tärkeänä. Näin pyritään luomaan vertaistukea ja keskustelukulttuuria.
– Samalla tavalla kuin työntekijällä on oikeus hyvään esimieheen, myös esimiehellä on oikeus kollegoihin ja omaan esimieheen, joilta hän saa työssään kaiken mahdollisen tuen. Se on psykologinen perusmuuri, Sakari Aaltonen sanoo.
Missio hyvinvoinnin ytimessä
Varma on Suomen suurin yksityisten alojen työeläkevakuuttaja. Yhtiö on myös Suomen suurin sijoittaja 21 miljardin euron sijoitusvarallisuudellaan.Nykyisen Varman edeltäjät Eläke-Varma ja Eläke-Sampo ovat olleet alusta asti mukana suomalaisen työeläketurvan kehityksessä, ja nykyinenkin polvi kokee perinteet velvoittavina.
– Itsekriittisyys ja itsensä johtaminen ovat tällä alalla tärkeitä, koska rahavirta tulee tietyllä tavalla annettuna. Olisi helppo heittäytyä riippumattoon, joten tämä vaatii jatkuvaa itsekriittistä tarkastelua ja vastuuntuntoa ja -kantoa. 700 000 suomalaisen päivittäinen toimeentulo riippuu osaltaan siitä, hoitaako meidän organisaatiomme asiat hyvin.
Matti Vuoria on samaa mieltä tehtävän painoarvosta.
– Tehtävämme yhtiönä on mielekäs ja tärkeä, se on harvinaisen hyvä missio, johon on helppo samastua. Eläkkeiden rahoittaminen on Suomen talouskasvun ja tulevaisuuden hyvinvoinnin ytimessä, Vuoria sanoo.
– Yhteinen tavoite on sama kaikille varmalaisille, vaikka he työskentelevät eri tehtävissä: osa sijoittaa nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien rahoja, osa työskentelee eläkkeiden täytäntöönpanon parissa ja niin edelleen. Suomalaista yhteiskuntaa koskeva tehokkuusvaatimus koskee myös meitä yhtiönä. Meidän tulee toimia tehokkaasti, turvaavasti ja läpinäkyvästi. Tällainen toiminta tuo meille luottamuksen ja olemassaolon oikeutuksen.