Organisaatiot muuttuvat, johtajuus muuttuu: organisaatiot toimihenkilöistyvät ja asiantuntijavaltaistuvat, henkilöstön arvomaailma muuttuu, ihmiset vaativat enemmän työltään, mutta eivät halua uhrata sille koko elämäänsä.
Johtamisen perusta rakentuu perinteiseen teollisuuskulttuuriin, vahvaan työn eetokseen ja ahkeran työnteon korostamiseen. Uusi sukupolvi on tottunut jatkuviin muutoksiin ja kaipaa vaihtelua. Sitoutumisen perustana ovat fiksut työkaverit, mahdollisuus oppia ja kasvattaa henkilökohtaista työmarkkinaarvoa.
Ei liene yllättävää, että moni esimies kokee perinteiset johtamisen mallit riittämättömiksi ja painottaa omissa kehittymisodotuksissaan itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä.
Esimiehet ovat käytännön johtamistyössään todenneet, etteivät ihmiset toimi mallin tai kaavan mukaan. He eivät myöskään aina näytä toimivan kovin rationaalisesti tai ennustettavasti, vaan heidän toimintaansa ohjaavat enemmän omat tunteet ja tarpeet kuin asiakkaan tarve tai mallinnettu liiketoimintaprosessi.
Johtamisen haaste liittyykin juuri tähän. Miten saada ihmiset sitoutumaan liiketoiminnan tavoitteisiin sekä käyttämään osaamistaan mahdollisimman tuloksekkaasti? Jokaisella yksilöllä ja tiimillä on tähän oma vastauksensa. Siten johtaminen on perimmältään aina ihmisten kohtaamista ja ratkaisujen etsimistä yhdessä heidän kanssaan.
Hyväksi johtajaksi tuleminen vaatii usein henkilökohtaisen kasvuprosessin, johon sisältyy paljon haasteita ja vaatimuksia sekä ennen kaikkea oppimista vuorovaikutuksessa oman henkilöstönsä kanssa. Johtajana kehittyminen on yhä enemmän ihmisenä kasvamista ja oman mielen johtamista, kuten Helena Åhman Vieraskynä -artikkelissaan toteaa.
Esimiesten kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa vaihtelevat intensiivisemmät kehittämisjaksot ja johtamistyössä oppiminen. Useissa organisaatioissa esimiesten kehittämiseen on jo yhdistetty henkilökohtaista valmennusta sekä esimiesten kehitysrinkejä ja pienryhmiä. Lisäksi moniin ohjelmiin sisältyy laaja-alaisempi henkilöarviointi ja esimieskäyttäytymistä kuvaava ympäristöpalaute.
Esimiesten kehittämisohjelmat ovat myös aiempaa tavoitteellisempia. Kehittämisinvestoinneilta on lupa odottaa mitattavia tuloksia, jotka näkyvät päivittäisessä esimiestyössä ja johtamisen arjessa.
Johtajuus ja esimiestyön kehittäminen ovat tässäkin lehdessä keskeisiä teemoja.
Toivotan Sinulle niiden ja muiden lehdessämme olevien artikkelien parissa antoisia lukuhetkiä.
Tapani Haavisto
Toimitusjohtaja
