
Johtamisen perusta on luottamus. Se ei enää ole heikko signaali, vaan varsin vahva ja vanha signaali, muttei toteudu itsestään selvästi kaikissa organisaatioissa. ”Bisnes häviää, jos luottamus häviää”, sanoo MTV Oy:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara kirjassani. Ellemme osaa rakentaa luottamusta, olemme heikoilla johtamisessa. Luottamus tulee yksinkertaisista asioista; avoimuudesta, rehellisyydestä, omien virheiden myöntämisestä ja vastuun ottamisesta, lupausten pitämisestä ja yksilöiden kuuntelemisesta, selkeistä pelisäännöistä, tuen antamisesta ja monista muista tärkeistä erusasioista, jotka on helppo sanoa, mutta joskus vaikea toteuttaa. Monet muutkin johtamisen perusasiat tulisi nostaa kunniaan.
Luottamuksen lisäksi organisaatioissa pitäisi kehittää ajattelua. Ajattelun kehittäminen on yksi heikoista signaaleista. Jos organisaatio ei kehitä ihmistensä ajattelua tietoisesti, se ei todennäköisesti kehitä sitä riittävästi. Yksi suurimmista johtajienkin haasteista on, että ei tiedosteta omia ajattelumalleja ja asenteita. Tällöin ei myöskään havaita omia havaintosuodattimia ja toiminnassa voi olla paljon sokeita pisteitä. Mitä vähemmän johtajalla on sokeita pisteitä, sitä helpompaa toiminta on. Omat ajattelumallimme näkyvät nimittäin myös strategian taustauskomuksissa ja vaikuttavat tulevaisuuden bisnekseen. Coachaus on yleistymässä tällä hetkellä mm. juuri siitä syystä, että siinä pystytään tarkastelemaan näitä sekä positiivisia että negatiivisia sokeita pisteitä ja ajattelumallien vaikutuksia toimintaan.
Yksinkertaistaminen on mielestäni yksi johtamisen heikoista signaaleista. Sen merkitystä ei ole vielä unnolla ymmärretty, eikä sitä arvosteta riittävästi. Tulevaisuudessa monimutkaisuutta tulee todennäköisesti olemaan vielä enemmän kuin nyt, ja yksinkertaistamisen taito nousee kunniaan. Käytämme usein monimutkaista kieltä, faktoja ja numeroita silloinkin, kun tarinat, vertauskuvat tai käytännön esimerkit veisivät viestiä eteenpäin paljon tehokkaammin. Yksinkertaistaminen auttaa myös toteuttamaan asioita, ja toteutus onkin usein suunnittelua suurempi haaste, myös strategian osalta. Monimutkaisten teknologioiden kaupallistaminen vaatii myös yksinkertaistamista.
Haaste johtamiselle on myös se, että organisaatioissa estetään ihmisiä – ja sitä kautta organisaatioita – menestymästä. Ei kukaan järkevä johtaja tee tätä tietoisesti, mutta vahingossa tätä tapahtuu yllättävänkin paljon. Menetämme paljon potentiaalia sillä, että emme osaa nähdä ihmisten vähemmän ilmeisiä potentiaaleja. Jokaisessa ihmisessä on enemmän kuin näkyy päälle. Johtajan tehtävään ihan oikeasti kuuluu ihmisten menestymisen edistäminen, yhtä lailla kuin organisaatioidenkin. Erityisesti isoissa organisaatioissa ihmisiä ajetaan kokemukseni mukaan liian tiukkoihin toimenkuviin.
Tässä mainittujen teemojen lisäksion olemassa monta muuta tärkeää asiaa, joita voisi pohtia pitkästikin. Arjen keskellä kannattaa joskus antaa oman ajatuksen lentää: millaista johtaminen on sitten, kun meillä on virtuaali-ihmisiä ja lentäviä kauppakasseja ja muistin parantaminen ei ole enää scifiä vaan osa arkipäivää? Se aika on lähempänä kuin luulemmekaan… Muutoksissa elämisen taito on tulevaisuudessakin tärkeää.