Oracle Finland Oy tekee yhteistyössä Psyconin kanssa Positiivinen kierre -projektia, jossa kartoitettiin organisaation toimivuutta, henkilöstön työhyvinvointia ja yksiköiden välistä yhteistyötä. Kokonaisuudessaan tulokset palvelevat nyt organisaation kehitystyötä johtoryhmästä yksikkö- ja ryhmätasolle saakka.

Toimitusjohtaja Matti Viljon mukaan ohjelmistoyritys Oracle Finland Oy on menestynyt hyvin vaikeinakin vuosina. Pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus korostuvat yrityksen toiminnassa ja kasvu- ja kannattavuusluvut ovat jopa nousseet. Kuluneet pari vuotta ovat kuitenkin olleet raskaita, henkilöstö on joutunut työtehtävissään koville.
- Tiedostimme johtoryhmässä, että organisaatiossamme oli tehty asioita tavalla, joilla niitä voidaan tehdä vähän aikaa, mutta ei jatkuvasti. Päätimme kiinnittää aivan erityistä huomiota henkilöstön hyvinvointiin, jaksamiseen ja motivaatioon.
- Halusimme kartoituksen nykytilanteesta - eräänlaisen organisaation terveystarkastuksen - ja löytää niin hyvin toimivat asiat kuin kitkakohdatkin. Halusimme kehittää toimintaamme entistä paremmaksi.
- Strategiamme mukaisesti keskitymme itse omaan ydinosaamisemme, joten ulkoistimme prosessin sellaiselle partnerille, joka pystyy tukemaan meitä aidosti myös kehitystyössä. Etsimme ammattitaitoisen ja luotettavan yhteistyökumppanin ja huolellisen kartoituksen pohjalta päädyimme Psycon Oy:öön, Matti Viljo kertoo.
Globaalisti ja lokaalisti
Oracle Finland Oy on osa kansainvälistä Oracle-yhtymää, joka toimii 145 maassa. Yhtymä työllistää maailmanlaajuisesti yli 40 000 henkeä, joista neljännes toimii tuotekehityksen parissa ja loput työskentelevät myynnissä sekä koulutus- ja asiakastukiorganisaatioissa. Oracle-yhtymän viime tilivuoden globaali liikevaihto oli huikeat 10 miljardia dollaria. Suomessa Oracle työllistää noin 240 henkilöä.
- Globaalissa yhtymässä monet toimintamallit tulevat tytäryhtiöihin ylhäältä päin, valmiiksi annettuina, eikä käytännön liikkumavaraa jää paljon. Suomen organisaatio on kuitenkin päässyt yhtymässä erikoisasemaan sopivan kokoisen markkina-alueensa ja tehokkaaksi todetun toimintansa ansiosta. Toimimme Suomessa eräänlaisena aktiivisena laboratoriona, jossa on mahdollista kokeilla uusia toimintatapoja ja ratkaisuja.
- Globaalilla yrityksellä on luonnollisesti myös omat henkilöstön työhyvinvointia ja sisäistä toimivuutta mittaavat ja kehittävät ohjelmat ja tutkimukset. Globaali tutkimuksemme jää kuitenkin varsin yleiselle tasolle eikä tuota kehittämisen kannalta riittävän kohdennettua tietoa. Tästä johtuen otimme käyttöön meidän tilanteeseemme ja olosuhteisiimme räätälöidyn oman erikoisohjelman, Matti Viljo kertoo.
Hyvä suunnittelu säästää aikaa ja rahaa
Oraclen "Sisäisen toimivuuden selvitys ja kehittäminen" -prosessin aloitusta edelsi monipuolinen ja organisaation asiantuntemusta hyödyntävä suunnitteluvaihe. Kehittämisprosessille annettiin nimi Positiivinen kierre, joka prosessin edetessä muotoutui ytimekkääksi POSKI-projektiksi. Psyconin edustajien Esko Piekkarin ja Jarmo Ruohosen lisäksi suunnitteluun osallistui väkeä niin Oraclen henkilöstöhallinnosta kuin liiketoiminnoistakin. Oracle Finlandista ohjausryhmään kuuluivat mm. Tuija Rinne (Sales Director), Erkki Lehto (Director, Human Resources), Päivi Tanninen (Senior HR Consultant) ja Pälve Heinonen (Communications Specialist).
- Tämä oli mielestäni erittäin hyvä ratkaisu, sillä näin saimme määriteltyä sen, mitä tarkalleen ottaen halusimme selvittää, ja miten tehokkaimmin hyödyntää esille saamamme tieto.
- Tällaisissa kehittämishankkeissa suurin kustannuserä muodostuu henkilöstön projektiin ja toiminnan kehittämiseen kuluttamasta ajasta eikä konsulttiyrityksen laskusta, Matti Viljo korostaa.
Trialogihaastattelut olivat keskeinen osa projektin suunnitteluvaihetta. Haastatteluissa esiin nousseiden teemojen perusteella Psycon laati Oracle Finland Oy:n tarpeisiin räätälöidyn, koko henkilöstölle suunnatun sähköisen kyselyn. Prosessiin nivottiin keskeiseksi osaksi myös selvitys Oraclen sisäisten prosessien toimivuudesta ja tehokkuudesta.
- Ideana oli tältäkin osalta saada sekä johtoryhmälle että yksiköille konkreettista ja kohdennettua tietoa, joka auttaa toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä niin yksikkö- kuin talotasollakin jatkossa, Matti Viljo kertoo.
- Psyconin lähestymistapa ja ratkaisukeskeiset, henkilöstöä osallistavat menetelmät ovat olleet mielestäni koko prosessin suuri vahvuus. Konkretiaa prosessiin tuovat selkeät toiminnan kehittämisen työkalut eivätkä pelkät tutkimukset, jotka tuottavat tietoa vain tiedon vuoksi, pöytälaatikkoon unohdettavaksi.
Osaksi arkipäivän toimintaa
Prosessi ajoitettiin niin, että tulokset voitaisiin huomioida jo uuden tilikauden toimintaa suunniteltaessa. Konkreettisen tutkimustiedon hyödyntäminen aloitettiin esimiesten informoinnilla yksikkötulosten hyödyntämiseen sekä tämän jälkeen koko organisaation yhteisillä työyhteisöpäivillä.
- Palaute työyhteisöpäiviltä oli erittäin positiivista. Tilaisuudet toimivat useiden yksiköiden yhteisinä kehittämisfoorumeina, joihin johtoryhmän jäsenet osallistuivat aktiivisesti. Työyhteisöpäivät synnyttivät syvällistä keskustelua sekä uusia organisaation eri tasoilla sovellettavia ideoita ja hyviä konkreettisia ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi.
- Mielestäni tällaisissa kartoituksissa, joihin osallistuminen on vaatinut ihmisiltä aikaa ja vaivaa, on myös erittäin tärkeää tiedottaa tuloksista kattavasti. Se lisää myös henkilökunnan halukkuutta osallistua kehittämistyöhön jatkossa, Matti Viljo toteaa.
Nyt tutkimustulosten hyödyntäminen on muuttunut osaksi käytännön työtä, normaaliksi toiminnan tehostamiseksi. Johtoryhmä seuraa hankkeiden toteuttamista aktiivisesti.
- Strategiamme on, että valitsimme muutaman tärkeän konkreettisen asian, jonka toteutamme kunnolla. Se on mielestäni parempi vaihtoehto kuin se, että yhtaikaa yritetään ratkaista liian monta asiaa, jotka saattavat jäädä lopulta kaikki puolitiehen, Matti Viljo miettii.
- Edistämme samanaikaisesti niin koko organisaatiota koskevia kuin yksikkökohtaisiakin asioita. Yksikköjen kohdalla kun tilanteet ja olosuhteet saattavat olla hyvinkin erilaisia.
Oracle Finland Oy:n toimitusjohtaja Matti Viljo korostaa, että prosessi ei ole suinkaan päättynyt, vaan sen tuloksia seurataan tarkasti. Hyvin alkanutta positiivista kierrettä ei päästetä katkeamaan.
Kehittämishankkeen luonteesta ja laajuudesta riippuen valitaan sopivat menetelmät, joilla sen eri vaiheissa päästään tavoiteltuihin päämääriin. Seuraavassa on esitetty kaksi menetelmää, joista olemme saaneet erittäin positiivisia kokemuksia ja tuloksia:
Ratkaisukeskeinen työyhteisöpäivä
Ratkaisukeskeinen työyhteisöpäivä on monen yksikön yhteinen, tehokas tutkimuksen hyödyntämisprosessi.
Työyhteisöpäivää voidaan soveltaa myös muutostilanteiden konkretisoimiseen, suurten linjojen ja strategioiden jalkautukseen ja yhteisten kehittämistoimenpiteiden starttaamiseen.
TyöyhteisöTrialogi
TyöyhteisöTrialogi on konsultin ohjaama työyhteisön kahden jäsenen välinen keskustelu.
TyöyhteisöTrialogi sopii erinomaisesti myös organisaation eri yksiköiden välisen yhteistyön tehostamiseen.