Senaattikiinteistöt: Ei rakennuksia ilman ihmisiä
Teksti: Matti Välimäki, Kuvat: Sanna Liimatainen
Senaatti-kiinteistöt on alkanut kehittää työyhteisöjään yhdessä Psyconin kanssa. Tavoitteet on asetettu haastavan korkealle, mutta niihin tähdätään monien konkreettisten välietappien avulla.
Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka hoitaa valtion kiinteistövarallisuutta ja vuokraa tiloja erityisesti valtionyhteisöille. Liikelaitoksen noin 230 työntekijää huolehtivat ympäri maata huikeasta kahdeksasta miljoonasta rakennusneliöstä.
Kuten niin monella muullakin toimijalla, myös Senaatti-kiinteistöissä viime vuosien avainsanana on ollut muutos.
- Haasteenamme on esimerkiksi kehittää työyhteisöjä toimimaan entistä enemmän ryhminä, tiimimäisesti. Senaatti-kiinteistöt on luonteeltaan asiantuntijaorganisaatio, jossa työntekijät, esimerkiksi isännöitsijät ja hankevastaavat, ovat tottuneet toimimaan varsin itsenäisesti, henkilöstöresursseista vastaava johtaja Tina Karike kertoo.
Senaatti-kiinteistöjen henkilöstöstrategiaan kuuluu vahvistaa entisestään myös henkilökunnan verkosto- ja asiakasosaamista.
- Taustalla on taas yleinen kehitys, esimerkiksi vuokraisännän roolin muuttuminen. Autoritäärinen isännän ääni kaikuu enää vain menneessä maailmassa, nykyisten vuokraisäntien pitää olla nopeasti asiakkaidensa tarpeisiin reagoivia, monipuolisia palvelujentuottajia.
Tina Karike huomauttaa, että Senaatti-kiinteistöjen teettämät henkilöstö- ja osaamiskartoituksetkin kertovat yhtiön työntekijöiden korkeasta ammattitaidosta ja motivaatiosta. Toisaalta on selvää, että kun koko ala on käynyt läpi valtavia, aivan uusia asennoitumistapoja vaativia muutoksia, näihin sopeutuminen vie aikansa.
- Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että kun isännöitsijän piti ennen huolehtia siitä, että koneet pelaavat pannuhuoneessa, on hänen nyt osattava toimia yhtä taitavasti sekä rakennusten että ihmisten kanssa. Kun asiakkaamme valtionhallinnossakin haluavat keskittyä yhä enemmän ydinosaamiseensa, isännöitsijän on osattava esimerkiksi markkinoida verkosto-osaamisen taitojaan sekä kykyjään kilpailuttaa vaikkapa siivouspalveluja.
- Oman mausteensa tilanteeseen tuo - myös meillä - lähivuosien suuri eläköityminen. Meidän täytyy huolehtia siitä, että uudistumme hallitusti ja pystymme siirtämään olemassa olevan tietämyksen tänne jääville ja tänne tuleville ihmisille, Tina Karike painottaa.
Konkreettisia tuloksia, tilaisuuksia oppia
Senaatti-kiinteistöt on tehnyt yhteistyötä Psyconin kanssa aikaisemmin muun muassa rekrytoinnissa sekä henkilöstökartoituksissa. Kun tarpeet laaja-alaiseen työyhteisöjen kehittämiseen oli havaittu, Tina Karikkeen mukaan Psycon pystyi tarjoamaan tilanteeseen hyvän, kattavan ja myös tarpeeksi konkreettisen kehittämispaketin.
- Minua miellyttää erityisesti se, että käyttöömme ei tuoda ulkoapäin valmista teoriaa, vaan ratkomme yhdessä arkisia haasteita ja asioita, Tiina Karike painottaa.
- Tällaisessa toimintamallissa tieto ja osaaminen jää työyhteisöön. Se antaa hyvän mahdollisuuden kehittää asioita pidemmälle. Emme halunneet, että konsultit kansoittavat talomme, vaan halusimme oppia oppimaan.
Käytännössä Psyconin mallissa opintielle lähdettiin ja lähdetään starttipalaverien kautta. Niissä henkilökunnan kanssa täsmennetään, mitä ollaan tekemässä. Näitä seuraavat henkilökohtaiset, mielipiteitä ja ratkaisuehdotuksia esiin poimivat haastattelut sekä yleisiä ratkaisumalleja ja toimenpiteitä esittelevät tilannekatsaukset. Workshop-istunnoissa tavoitteena on löytää sitten realistiset ratkaisuehdotukset ja toimet sekä kytkeä ne työyhteisöjen käytäntöihin.
- Arkipäivän käytäntöjä saattavat olla sitten palaverikäytännön tai työprosessien kehittäminen. Kun ihmisiä on haastateltu esimerkiksi työnjaosta, esiin on tullut näkökulmia, joita ei ole ennen ajateltukaan. Näin työnkuvat ovat rikastuneet, Tina Karike kertoo.
- Keskustelu tuo aina näkyviin uusia asioita ja uusia ideoita. Usein pienetkin askeleet voivat auttaa paljon käytännön arjessa.
Me-henki vahvistuu
Psyconin Senaatti-kiinteistöille rakentama kehittämispaketti otettiin käyttöön kesäkuussa. Sitä lähdettiin viemään läpi aluksi kolmella pilotilla, Helsingissä, Turussa sekä Keski-Suomen alueella. Senaatti-kiinteistöjen Keski-Suomen alueen johtaja Esko Kangaskoski on ollut hankkeeseen tyytyväinen, se on ollut hänen mukaansa omiaan hitsaamaan yhteen alueen henkilökuntaa.
- Keski-Suomen kiinteistöalue muodostettiin kolmesta vanhasta alueesta, joilla kaikilla oli vielä omat alayksikkönsä ja alakulttuurinsa. Tämä kehittämishanke koetaan nyt selvästi omaksi jutuksi ja siihen on sitouduttu. Se levittää yhteisiä käytäntöjä ja osaltaan myös me-henkeä koko alueelle, Esko Kangaskoski miettii. Hän kokee saaneensa kehittämishankkeesta paljon myös esimiehenä.
- Prosessi tarjoaa ensinnäkin hyviä mahdollisuuksia suoraan palautteeseen - ja kehittää sen kautta myös omia toimintatapojaan. Kehittämishankkeessa olen pystynyt tutustumaan entistä paremmin ihmisiin ja hekin ovat varmasti pystyneet tutustumaan minuun. On käynyt esimerkiksi jännittävästi ilmi, kuinka eri tavalla henkilöt saattavat ajatella - ja päätyä kuitenkin yhtä hyviin ja yhtä toimiviin tuloksiin.
- Hankkeen vahvuuksiin kuuluu ilman muuta se, että sillä on edellytyksiä tuottaa varsin konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi Tampereella työryhmässä valmistui jo hyvä yksityiskohtainen vinkkilista, miten toimia asiakastapaamisessa.
Tina Karikkeen mukaan Senaatti-kiinteistöt seuraa tarkasti kehitysprojektin tuloksia. Mutta asenteista kun puhutaan, olennaista on sitoutuminen pitkäjänteiseen työhön.
- Tärkeintä on synnyttää oivallus siitä, että muutos lähtee itsestä. Jokaisen pitää tehdä itse jotain sen hyväksi. Kehityshanke näyttää suunnan johon pyrkiä. Se tuo tähän tilanteeseen käyttökelpoisia työkaluja, yhden hyvän mallin toimia.
- Senaatti-kiinteistöissä on tällä hetkellä käynnissä valtavasti erilaisia kehityshankkeita. Tämä Psyconin kanssa toteuttamamme työyhteisön kehityshanke liittyy tavallaan niistä jokaiseen. Se luo pohjan kaikelle muulle, Tina Karike tähdentää.