Tulkkia tarvitaan eli onko 3 paljon vai vähän?
Palautepohjaista toiminnan mittaamista pidetään luotettavana kartoitusmenetelmänä ja kestävänä pohjana erilaisille kehittämishankkeille. Tällä tekniikalla voidaan kartoittaa niin yksilön kuin tiiminkin toimintatapoja.
Vaikka tulokseksi saadaan konkreettisia ja yksiselitteiseltä vaikuttavia lukuarvoja, tulokset eivät sinänsä ole hyviä tai huonoja. Ne saavat merkityksensä vasta, kun ne kytketään mittaustilanteeseen ja kontekstiin. Niinpä esim. johtajuuspalautteita kannattaa aina peilata esimiehen perustehtävään. Tässä on ammattitaitoisen fasilitoijan ja tulkin paikka.
Olin taannoin mukana johtamisvalmennushankkeessa, jossa yksi tapaamistani valmennettavista oli saanut palautteekseen puhtaan kolmosen, kun vastaajat olivat arvioineet hänen valmiuksiaan ennakoida tulevaisuutta ja tuottaa selkeyttä sen moniselitteisyyteen. Hän oli palautteesta pahoillaan, koska yritys toimii alati muuttuvalla toimialalla. Hänen pikaisen tulkintansa mukaan kolmonen oli huono tulos.
Purkupalaverissa tarkastelimme palautteita myös hänen vastuualueensa ja sen päätavoitteiden valosta. Hän on näet laatupäällikkö, joka huolehtii liiketoimintaprosessien vakioittamisesta ja standardisoinnista, eikä hänen perustehtävänään ole ennakoida bisneksen pulssia. Huomio ohjasi häntä käymään palautetta läpi syvällisemmin, jolloin hän löysi keskeisempiä kehittämiskohteita.
Niinpä vaikka hän sai kolmosta suuremman vastauskeskiarvon esim. päätöksenteon nopeutta kartoittaneissa osioissa, tämä viesti oli hänen kannaltaan tärkeämpi. Hän saavuttaisi parempia tuloksia perustehtävässään laatupäällikkönä pyrkimällä rivakampiin kannanottoihin päivittäistilanteiden tasolla. Liiketoiminnan kehitysosasto saisi huolehtia bisnes-skenaarioista.
Tässä numerossa kerromme lisää, miten palautetuloksia voidaan työstää ja mikä merkitys tulosten tulkinnalla ja fasilitoinnilla on kehittämishankkeiden käynnistämiselle.
Pekka Salmela
Aluejohtaja, partner