Sato-yhtymä hyödyntää henkilöstötutkimuksen tulokset
Teksti: Pertti Suvanto, Kuvat: Tuulikki Rautio
Henkilöstötutkimustulosten hyödyntäminen on haastava prosessi, johon tarvitaan apua, malleja ja välineitä, sanovat Sato-yhtymässä laajoja kehittämishankkeita vetävät sijoitusjohtaja Tuula Entelä ja henkilöstöpäällikkö Kirsti Laitinen.
Sato-yhtymä oyj:n merkkituote on suomalainen koti. Iskulause viestii luontevasti Saton sanomaa. Yritys on rakentanut runsaan 60-vuotisen historiansa aikana jo yli 210 000 kotia.
Saton juuret ulottuvat talvisodan aikoihin. Sodan tuhot olivat mittavat, ja puolelle miljoonalle evakolle oli löydettävä uusi koti. Yrityksen elo rakentajana jatkuikin vakaana, kunnes tuli 90-luvun alku ja lama hyydytti rakentamisen.
90-luku oli Sato-yhtymälle muutosten aikaa. Lähes kaikki pantiin uusiksi, kertovat sijoitusjohtaja Tuula Entelä ja henkilöstöpäällikkö Kirsti Laitinen Käpylään valmistuneessa upeassa pääkonttorissa. Nykyään Sato onkin valtakunnallisesti toimiva, asuntojen tuottamiseen, omistamiseen ja kiinteistönpitoon erikoistunut konserni. Saton omistuksessa on noin 24 000 asuntoa. Vuosittain se on tuottanut ja hankkinut omistukseensa noin 3 000 asuntoa.
– Muutokset ovat kymmenen viime vuoden aikana ravistelleet myös henkilökuntaa. Olemme omatoimisesti tehneet tutkimuksia siitä, miten käänteet ovat vaikuttaneet ihmisiin, Entelä kertoo.
– Esimiehet ovat olleet tietysti kaikkein kovimmilla. Paineet organisaation eri osissa ovat kuitenkin vaihdelleet, myös toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti.
Apua ulkoa
Kirsti Laitisen mukaan pyörteisessä ympäristössä nähtiin pian, että yrityksen sisäiset resurssit eivät riitä. Niinpä yhteistyö käynnistettiin Psycon Oy:n kanssa, ja organisaation sisäisestä tehokkuudesta, henkilöstön motivaatiosta ja työilmapiiristä ryhdyttiin hankkimaan lisää tietoa. Laitinen korostaakin tutkimuksen teossa kysymysten asettelun tärkeyttä. Haastavin vaihe kuitenkin on tulosten hyödyntäminen. Satollekin keskeistä on muuttaa tutkimustulokset käytännön kehittämistoimenpiteiksi.
– On keskeistä, että tutkimustulokset käsitellään koko henkilöstön kanssa. Se ei saa jäädä pelkkään tiedon välittämiseen, vaan tulosten täytyy johtaa johonkin. Ihmisten pitää olla tietoisia siitä, mitä seuraavaksi tehdään.
– Myös henkilöstölle on tärkeää, että tutkimustulosten hyödyntämisessä ollaan mahdollisimman rehellisiä ja avoimia sekä toisaalta myös rohkeita. Tuloksia ei saa haudata ja unohtaa. Tutkimukset tuovat aina esiin myös ikäviä asioita, joiden näytteille nostaminen ja läpikäyminen vaatii osaamista ja välineitä, Entelä lisää.
Laitinen ja Entelä pitävät Psyconin ratkaisukeskeistä lähestymistapaa onnistuneena. Siinä haetaan käytännön ratkaisuja ja uusia toimintatapoja sen sijaan, että ongelmilla märehdittäisiin.
– Liian usein jäädään pyörimään ongelman ympärille, naiset sanovat.
Hyötyä tutkijan kaksoisroolista
Sato-yhtymässä tutkimus- ja muutosprosessia on vetänyt Psyconin kehittämiskonsultti Jarmo Ruohonen. Hän sanoo, että on tähdellistä millä foorumeilla ja tasoilla tuloksia käsitellään. Tuloksien hyödyntämiseen liittyvät muun muassa erilaiset infotilaisuudet, johtoryhmän work-shopit, esimiesten valmennukset ja prosessointi eri ryhmien kanssa.
– Tarkoituksena on vapautua epätarkoituksenmukaisista, tehottomista ja epätyydyttävistä toimintamalleista, jotka rajoittavat kehittymistä ja yhteisen strategian mukaista
itseohjautuvuutta.
Entelä ja Laitinen sanovat kehittämistyön menestykselle olevan erittäin tärkeää, että hankkeet ovat yhdensuuntaisia koko organisaation strategian, arvojen ja tavoitteiden kanssa.
Ulkopuolisesta konsultista on hyötyä. Entelä ja Laitinen eivät näe ongelmaksi sitä, että konsultti on sekä tutkijan että kehittäjän roolissa. Päin vastoin, kaksoisrooli on ainakin heille tuonut vain lisäarvoa.
- Meidän tapauksessamme oli nimenomaan vahvuus, että pystyimme etenemään näin. Pääsimme suoraan asiaan sekä nopeammin ja tehokkaammin eteenpäin, Entelä sanoo.
– Jossain vaiheessa napanuora täytyy kuitenkin aina katkaista. Sisäinen kehittäminen ei voi jäädä konsultin tehtäväksi.
– Tutkimustuloksista nousee aina isoja kokonaisuuksia, jotka ovat aika abstrakteja. Kun mennään kehittämishankkeisiin ja jotta päästäisiin tuloksiin, yleisestä pitäisi päästä yksityiseen eli konkreettisiin toimiin, Entelä pohtii.
– Mitä konkreettisesti käytännössä tarkoittaa, kun pitäisi toimia asiakaslähtöisesti tai yhteistyön tulisi olla parempaa. Monet kehittämishankkeet, joita olemme synnyttäneet, olivat tuskan takana. Tämän jälkeen emme enää tarvitse konsultin apua. Se on puristettava itsestämme.
– Pitää olla selkeitä näyttöjä siitä, että tämä myös johtaa johonkin, Entelä muistuttaa.
Prosessi itsessään on jo kehittämistä
Ruohosen mukaan kehittämisprosesseilla on tarkoitus etsiä uusia toimivampia ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin. Prosessi etenee vaiheittain ongelmien tunnistamisesta toiminnan suunnitteluun, itse toimintaan ja toiminnan tulosten arviointiin.
– Myönteisellä tavalla se kyseenalaistaa vallalla olevia toimintamalleja. Kehittämisprosessi pyrkii edistämään käsiteltävien ilmiöiden laaja-alaisempaa ymmärtämistä ja toiminnan kehittämistä yhteisistä lähtökohdista.
Itseä on hyvä verrata muihin
Psycon Oy:llä on erittäin monipuolinen tulostietopankki, joka antaa luotettavaa vertailutietoa. Se tarkentaa ja helpottaa merkittävästi tulosten luotettavaa tulkintaa ja johtopäätösten tekoa sekä niiden kohdentamista oikeisiin asioihin, Entelä sanoo.
– Tässä työssä on ollut erinomaista, että tarjolla on ollut vertailutietoa muista yrityksistä. Näin meidän ei tarvitse tuntea itseämme turhan huonoksi tai ryhtyä lyömään rottingilla olevaa rintaamme, Laitinen naurahtaa.
– Aiemmin meillä ei ollut muuta vertailuaineistoa kuin omat tutkimuksemme. Nyt tietoa tuli myös eri henkilöstöryhmistä, Entelä sanoo.
Kehittämiskohteet yhdessä esiin
Sato-yhtymän 120 hengen Kiinteistösijoitustoiminto on pitänyt tutkimusten perusteella muun muassa koko toiminnon yhteisen ilmapiiripäivän. Tavoitteena oli löytää henkilöstön voimin konkreettisia kehittämiskohteita ja priorisoida niistä tärkeimmät jatkokäsittelyä varten.
Päivää edelsi esimiesten tilaisuus, jossa valmentauduttiin ilmapiiripäivään. Samalla joukolla paneuduttiin päivien jälkeen analysoimaan tuloksia.
– Se oli aikamoinen haaste esimiehille, ja monet olivat suorastaan peloissaan, miten tämä oikein onnistuu. Kaikki onnistui kuitenkin erinomaisen hyvin. Ryhmien tuloksia esittelivät muut kuin esimiehet, ja se oli monelle todellinen tähtihetki, Laitinen kiittää.
Kiinteistösijoitustoiminnon lisäksi vastaavia kehitysprojekteja on Satossa käynnistetty toimipaikkakohtaisesti ja Sato-Asuntopalvelun piirissä. Kiinteistösijoitustoiminnon kehityshanke yrityksen suurimpana toimintona on hankkeista massiivisin. Kaikki projektit ovat käynnistyneet innostuneessa ja myönteisessä hengessä, Laitinen sanoo.
– Yksi avainkysymys on ollut, että olemme todella saaneet tukea siihen, miten näitä asioita käydään läpi. Koska haluamme oppia, tarvitsemme apua, malleja ja välineitä, Entelä tiivistää.
| Tutkimustuloksista konkreettisiin toimiin |
Henkilöstötutkimus on vaikuttava organisaation tehokkuuden ja hyvinvoinnin kehittämisen apuväline. Psycon on ollut mukana lukuisten asiakasorganisaatioiden tutkimustulosten prosessoinnissa, ja kokemuksemme mukaan hyvään lopputulokseen päästään, jos seuraaviin näkökulmiin kiinnitetään riittävästi huomiota:
Tulosinformointi kertoo asioiden nykytilan. Vasta tulosten systemaattisella käsittelyllä päästään pureutumaan tärkeimpiin kysymyksiin: Mille asioille pitää tehdä jotain? Mitä toimenpiteitä voimme/haluamme toteuttaa? Miten? Millä aikataululla?
Johtoryhmän ja HR:n tehtävänä on löytää koko organisaation yhteiset kehittämisalueet, kytkeä ne strategisiin linjauksiin ja muihin kehittämishankkeisiin, priorisoida ne ja evästää muuta organisaatiota käsittelyssä. Esimiehille tulokset antavat perspektiiviä vastuualueensa ja alaistensa johtamisen tueksi ja luovat edellytyksiä oman yksikön toiminnan ohjaamisen oikeanlaiselle suuntaamiselle.
Kun tuloksista haetaan johtopäätöksiä ja suunnataan kehittämispanoksia, on oleellista ottaa kaikki mukaan: esimerkiksi yksikön kehittämisworkshoppien tavoitteena on päästä yhdessä puhumaan, päättämään ja suunnittelemaan toimenpiteitä, joihin kaikki ovat omalla tavallaan osallisia.
Ongelmien märehtiminen ei johda mihinkään, vaan tarkoituksena on etsiä yhdessä tehokkaasti konkreettisia ratkaisuja, joiden toteutuminen on mahdollista. Kirkas kehittämistavoite ja siitä saatavat hyödyt ajavat jo itsessään asiaa myönteisesti eteenpäin.
Tutkimustuloksista johdettuja kehittämistoimia kannattaa ylläpitää ja jalostaa jo olemassa olevissa organisaation toiminnan ohjaamisen käytännöissä, esim. kehityskeskusteluissa, osaamisen kehittämisen projekteissa, BSC:ssa, tiimipalavereissa yms., jotta muutoinkin rajallisia resursseja ei revitä liian moniin foorumeihin.
Toimenpiteiden seuraaminen. Sovitaan miten, mitä asioita ja millä aikataululla seurataan. Muistetaan myös palkita onnistumisista!
|