Uusi laki yksityisyyden suojasta työelämässä
Teksti: Kristiina Mäkinen
Uusi laki määrittää yksityisyyden suojaa työelämässä
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräitä siihen liittyviä lakeja astui voimaan 1.10.2001. Hallitusneuvos Raila Kangasperko työministeriöstä vastaa lain tarkoituksista esitettyihin kysymyksiin lainlaatijan näkökulmasta.
Miksi oli tarpeen säätää laki yksityisyyden suojasta työelämässä?
- Työelämän erityistarpeet nähtiin siinä määrin keskeisiksi, että erityislaki katsottiin tarkoituksenmukaiseksi. Asiasta on maininta jopa maan hallitusohjelmassa. Tarkoituksena on turvata työntekijöiden yksityisyyden suojaa. Tavoitteena on myös työelämän avoimuuden lisääminen, kun työpaikoilla noudatetaan hyviä tietojen käsittelytapoja.
Miten laki liittyy työlainsäädäntöön?
- Laki on rakennettu työoikeuden kehikkoon, vaikka siinä on yhdistetty useiden muiden oikeusalojen piirteitä. Lakia sovelletaan vain työnantajaan ja työnhakijaan, työntekijään sekä virkamiehiin. Se ei sisällä esimerkiksi velvoitteita työterveyshuollon henkilöille tai soveltuvuustestejä tekeville yrityksille. Tosin epäsuorasti sillä on vaikutusta näihinkin, koska työnantajat joutuvat tarkemmin valitsemaan yhteistyötahonsa.
Liittyykö laki myös henkilötietolakiin?
- Tämä laki nimenomaan täydentää, ei korvaa henkilötietolakia, jota yleislakina noudatetaan erityislain rinnalla. Työelämän tietosuojalaki sisältää työelämää sääteleviä menettelytavallisia säännöksiä, joita henkilötietolaissa ei ole ollenkaan.
Uusi laki vaatii esimerkiksi, että testauspalvelun ostaja vastaa palvelun tuottajan menetelmien luotettavuudesta. Kuinka lain henkeä tulisi tulkita?
- Lain hengen mukaisesti työnantajan vastuulla on varmistaa , että soveltuvuustestejä tekevät henkilöt ovat asiantuntevia. Tämän voi tehdä monella tapaa; varmistamalla, että testejä suorittavalla yrityksellä on hyvä maine ja sen henkilöstöllä on koulutus. Ennen kaikkea se edellyttää työnantajan ja testaajan välistä keskustelua toimeksiannon sisällöstä ja laajuudesta.
- Nyt on määriteltävä nykyistä tarkemmin, mitä halutaan ja mitä tehtävä edellyttää, sillä kaikissa tehtävissä ei ole samoja edellytyksiä. Kysymykseen tulee myös mahdollinen rajaus siitä, että testissä esille tulevia persoonallisuutta kuvaavia, mutta tehtävän kannalta tarpeettomia tietoja ei tule kerätä. Lain valmisteluasiakirjoissa on mm. todettu ILO:n suosituksiin viitaten, että grafologisia ja astrologisia testejä ei pidä käyttää. Laki ei edellytä psykologisilta testeiltä sataprosenttista virheettömyyttä.
- Lakia valvovat työsuojeluviranomaiset (työsuojelupiirit) ja tietosuojavaltuutetun toimisto. Heiltä saa myös neuvoja lain soveltamisessa. On myös muistettava että, testejä ei saa tehdä ilman työntekijän tai -hakijan suostumusta.
Millaisia ovat lain toivotut vaikutukset niin työnantajiin kuin -tekijöihin?
- Luonnollisesti työnantajan on noudatettava lakia. Lain noudattamatta jättämiseen liittyy seuraamusjärjestelmä, vähintään sakko. Tärkein vaikutus on kuitenkin oman käsitykseni mukaan se, että avoimuus lisääntyy työpaikoilla. Nythän on käytävä mm. työsuhteen aikana tai sen alkaessa kerättävistä tiedoista yt-menettely. Se koskee myös soveltuvuustesteillä kerättäviä tietoja. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät tietävät miksi, miten ja mitä tietoja heistä kerätään. Tämä on entistä tärkeämpää, kun tietojen käsittelytavat tietokoneiden aikana muuttuvat ja kehittyvät varsin nopeaan tahtiin.
- Toivottavasti en kuulosta hurskaalta, mutta toivon, että näin työpaikoilla ilmapiirikin voisi parantua, kun turhia tietoja ei kerätä ja työntekijöiden arkaluonteiset tiedot pysyvät salassa. Toisaalta on tiedostettu työnantajan tosiasiallinen tarve kerätä työntekijöistään tiettyjä tietoja, jotka vaihtelevat varsin paljon työpaikka- ja tehtäväkohtaisesti.